Saaristolaiskäsityö-projekti (2002-2003)

Saaristolaiskäsityöprojekti on Suomen käsityön museon alueellinen tallennus- ja dokumentointi-projekti. Kesällä 2002 ja syksyllä 2003 museon työntekijät kävivät dokumentoimassa eri puolilla saaristoa ja meren rannikkoa asuvien käsityöläisten arkipäivää.

Ruskeita suomen lampaita aitauksessa lampuri Jill von Weymarnin Stentorpin tilalla Paraisilla. Kuva: Suomen käsityön museo / Mikko Kalavainen 2002, K0979/0072
Ruskeita suomen lampaita aitauksessa lampuri Jill von Weymarnin Stentorpin tilalla Paraisilla. Kuva: Suomen käsityön museo / Mikko Kalavainen 2002, K0979/0072

Saaristolaiskäsityöprojekti on Suomen käsityön museon alueellinen tallennus- ja dokumentointi-projekti. Kesällä 2002 ja syksyllä 2003 museon työntekijät kävivät dokumentoimassa eri puolilla saaristoa ja meren rannikkoa asuvien käsityöläisten arkipäivää.

Vuonna 2002 haastateltiin Turun- ja Turunmaan saariston alueella Paraisilla, Korppoossa ja Kemiönsaarella työskenteleviä käsityöläisiä heidän kesäkiireittensä aikaan. Käsityöläisten kanssa keskusteltiin siitä millaista on toimia käsityöläisenä saaristo tai rannikkoalueella ja mitä kuuluu käsityöläisen arkeen ja juhlaan. Lähes jokainen käsityöläinen oli ainakin jossain vaiheessa työuraansa osallistunut erilaisiin projekteihin tai hankkeisiin. Kuvaamalla dokumentoitiin myös erilaisia käsityömyyntipisteitä ja myymälöitä, joissa oli esillä paikallisten käsityöläisten tuotteita.

Lokakuussa 2003 dokumentointia jatkettiin Merimaskussa, Velkualla ja Uudessakaupungissa ja joulukuussa Porvoon Emäsalossa, Inkoossa, Houtskärissä, Korsnäsin Moikipäällä ja Luodon Eugmon kylällä. Syksyllä eivät matkailijat enää vaikuta käsityöläisten elämään. Arjessa ovat mukana lähinnä paikalliset asukkaat ja jälleenmyyjät ympäri Suomea. Lauttaliikenne eri saarien välillä on hiljaisempaa ja kylmät tuulet tuivertavat välillä myrskynopeuksilla.

Molempina vuosina käsityöläisiä on dokumentoitu monipuolisesti, sillä haastattelujen ohella heitä on valokuvattu, videoitu ja hankittu heidän valmistamiaan tuotteita museon kokoelmiin. Haastatellut käsityöläiset ovat otos laajasta kirjosta eri alojen ammattilaisia, joista osa saa elantonsa pelkästään käsitöistä ja osalla elanto koostuu monesta eri lähteestä.

Saariston käsityöläisten kiireet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Kesän lyhyen ja sitäkin kiireisemmän työsesongin jälkeen syksyllä ei ole hengähdystaukoa, vaan valmistautuminen syksyn messuille, markkinoille ja joulumyyntiin pitää käsityöläiset työllistettyinä. Opetustyö ja erilaisten kurssien vetäminen katkaisevat työskentelykaudet. Suurimmalle osalle käsityöläisistä hiljaisinta kautta on vuoden ensimmäiset kuukaudet ja moni pyrkii jättämään tuon ajan niin sanotulle luovalle työlle, uusien tuotteiden kehittämiselle tai taiteelliselle tuotannolle. Kevättä kohden työtahti taas kiihtyy kun valmistaudutaan uuteen kesään. Monet jälleenmyyjät tilaavat tuotteita ajoissa saadakseen halutut määrät myyntituotteita.

Museo on saanut saaristolaiskäsityöprojektiin Opetusministeriön harkinnanvaraista avustusta.