Annette Hägg

Lapsuuden mielikuvat kutomisesta ja isoäidin jalanjäljet veivät Porvoolaisen käsityöläisen Annetten Häggin Porvoon kotiteollisuuskouluun ( Borgå Hemslöjdskolan nyk. Borgå hantverks och konstindustriskola). Lukion jälkeen Annetten ammatinvalinta oli selvä, kutoja tai oikeampi sana olkoon kankuri, mikään muu ammatti ei tuntunut mahdolliselta. Nykyään Annette haluaa kutoa käyttötekstiilejä, ”mikään taidekäsityöläinen en ole, olen käsityöläinen”. Annette pohtii, että laatu on se millä kutojana voi kilpailla, asiakkaan on aina oltava tyytyväinen tilaamiinsa tai ostamiinsa tuotteisiin. Annetten työt puhuvat puolestaan, sillä yhtä ilmoitusta enempää hän ei ole lehdissä mainostanut. Annette suunnittelee jatkuvasti myös uusia malleja, joille jokaiselle löytyy mielenkiintoiset nimet. Kuten monilla käsityöläisillä, juuri tuotteiden hinnoittelu on aina vaikeaa:” Tuntipalkkaa ei voi oikein laskee tähän hommaan, materiaalit tietysti pitää laskea joo. Ei ainakaan saa tulla halvemmaks mitä mä oon laittanut.” Työ on kuitenkin mielenkiintoista ja: ”Se on aika hieno tunne kyllä kun sä viet valmiin työn asiakkaalle ja näkee että ihminen tulee iloiseksi. Ehkä se on siks kun mä teen tätä hommaa”, Annette pohtii ammatinvalintaansa.

Voitto vuonna 2002 Esiton Oy Lankapalvelun, Designor Oy Ab:n ja Taito-lehden järjestämässä Pöytäpidot-kilpailussa antoi uutta intoa työhön ja mahdollisuuden täydennyskouluttaa itseään. Uusia haasteita Annettelle tuo omiin kangaspuihin hankittu harnesk-lisälaite damastin kudontaa varten. Kutojan ammatissa vaaditaan Annetten mielestä pitkän pinnan lisäksi hyvää fyysistä kuntoa, sosiaalisia taitoja yhdistettynä itsenäiseen työskentelyyn ja tietenkin markkinointihenkisyyttä. Eteenpäin on mentävä omalla alalla mitä enemmän haasteita, sen parempia tilaustyötkin ovat Annetten mielestä.