Jalometallien työstäminen

Käsityötekniikat
Jalometallien työstäjän pitää tuntea eri metallien kemiallisia ja fyysisiä ominaisuuksia. Eri jalometalliseokset vaikuttavat työstöominaisuuksiin. Metallia sulatetaan, valetaan, valssataan, vasaroidaan, sahataan, viilataan, porataan, hiotaan, kiillotetaan…
TEKNIIKAT / Jalometallien työstäminen

Jalometallityö

2000 Seija Heinänen, Suomen käsityön museo

Kultasepäntyö on perinteinen käsityöammatti. Suomessakin on ollut taitavia kultaseppiä jo keskiajalla, jolloin kultaseppien palveluksia käyttivät pääasiassa kirkko ja aateliset. Kultasepätyöhön pätevöidyttiin aikanaan oppipoika-kisälli-mestari systeemillä.

KULTASEPÄNTYÖ

Vuonna 1371 työskenteli Turussa ensimmäinen nimeltä mainittu kultaseppä, Petrus Aurifaber (=kultaseppä). Kultasepän taitoja tarvittiin mm. kirkollisten astioiden valmistuksessa, sillä kalkit ja öylättiastiat oli määräysten mukaan valmistettava jalometallista tai ainakin kullattava sisältä.
>> Lue lisää aikakauden käsityöstä

HOPEASEPÄNTYÖ

Hopeasepäntyön keskus Suomessa oli 1750-1800 Turku, jossa työskenteli toistakymmentä mestaria. Ajan hopeiset uutuustuotteet olivat tee- ja kahvikannu.

Rautakaudella naisten koruina olivat sormukset, ranne- ja kaularenkaat, helmet, vaatekappaleiden kiinnitykseen käytetyt neulat ja soljet, rinnalla riippuvat ketjulaitteet, riipukset sekä joskus pääkoristeet ja helat. Miesten koruina olivat aseenkannattimien soljet ja helat, aseet ja vaatteiden kiinnitykseen tarvittavat neulat ja soljet. Korujen yleisin materiaali oli pronssi, toisinaan pronssikorut kullattiin tai emaloitiin. Käytettiin myös lasihelmiä. Hopeakorut yleistyivät vasta viikinkiajalla 800–1000.
>> Lue lisää aikakauden käsityöstä

LINTUAIHE

Lintu on keskeinen aihe Suomen kansanrunoudessa, onhan maailmansyntytarinan mukaan maailmankaikkeus saanut alkunsa linnun (kotka, hanhi, sotka) munasta. Myös koruissa käytettiin lintuaiheita.

Kuvia

Avaa valokuva täysikokoiseksi napsauttamalla kuvaa.