Aikamatka käsityöhön (2000)

Vuodet 1900–1920

Laatua käsityöhön

Perinteinen käsityötaito haluttiin säilyttää teollisen tuotannon rinnalla. 1908 valmistuneessa komiteamietinnössä luotiin suuntaviivat käsityön kilpailukyvyn parantamiseksi ja kehittämiseksi: järjestettiin neuvontaa, näyttelyitä ja kursseja sekä perustettiin alan kouluja, myymälöitä ja Käsiteollisuus-lehti. Vuoden 1913 tilaston mukaan 27 000 ihmistä sai toimeentulonsa käsityöstä, teollisuus työllisti 110 000 henkilöä. Eniten käsityöläisiä oli pientilavaltaisilla seuduilla. Kansallispukujen käyttö alkoi yleistyä. Perustettiin Suomalaisen Kansantanssiin Ystävät ja Brage -yhdistykset, joissa neuvottiin myös kansallispukujen valmistusta.

Piirros: Tuula Ollikainen

Tekstit ja kuvat: Aikamatka käsityöhön -näyttely, ellei toisin mainita.

LIEKKI-RYIJY

Suomen Käsityön Ystävät ja Iris-tehdas sisustivat näyttelyhuoneen Suomen paviljonkiin Pariisin maailmannäyttelyyn 1900. Taiteilija Axel Gallén suunnitteli näyttelyyn Liekki-ryijyn, jota voidaan pitää ensimmäisenä modernina ryijynä Suomessa. Kansanomainen käsityötaito, ryijyn valmistustekniikka, otettiin taiteen tekemisen välineeksi.

Kuvaaja: Suomen käsityön museo / Hannu Aaltonen

KÄSITYÖKOULUT

Pelko, että teollinen tuotanto syrjäyttää käsityön täysin, innosti perustamaan lisää käsityöalan kouluja. Vuonna 1905 niitä oli jo 105. Miehille opetettiin puusepäntöitä, sorvausta, metallitöitä, maalausta sekä piirustusta ja naisille kudontaa, vaatteiden ompelua, liinavaateompelua ja mallipiirustusta. Lisäksi oli erikoiskouluja, kuten Kajaanin suksi- ja vuolukivikoulu, Kurikan ajokalukoulu ja pajutyökoulu Oulussa.

Kuva: Suomen käsityön museo

KOTITEOLLISUUUSNÄYTTELY 1906

Kuopion kotiteollisuusnäyttelyssä oli esillä noin 25 000 esinettä 3000 näytteilleasettajalta. Valtaisa näyttely koottiin, koska haluttiin näyttää mitä Suomessa valmistetaan käsityönä. Esillä oli myös mallipiirustuksia ja raaka-aineita.

Kuva: Suomen käsityön museo

KOTITEOLLISUUSKOMITEA 1906-1908

Vuosina 1906-1908 kokoontunut komitea pohti käsityön asemaa ja esitti toimenpiteitä sen edistämiseksi. Teollisuushallitukseen perustettiin kotiteollisuustoimisto, jota johti Lauri Mäkinen (vuodesta 1920 Kuoppamäki). Hänen tehtäviinsä kuului kotiteollisuuskoulutuksen uudelleen järjestäminen, kotiteollisuuden kehittäminen kannattavaksi elinkeinoksi sekä alueellisten kotiteollisuusyhdistysten perustaminen. Käsityöneuvonta sekä koulutus- ja kurssitoiminta siirtyivät maanviljelysseuroilta kotiteollisuusyhdistyksille.

Kuva: Suomen käsityön museo

KÄSITEOLLISUUS-LEHTI

Lauri Mäkinen toimitti Käsiteollisuus-lehteä, joka ilmestyi vuosina 1907-1931. Lehdellä oli merkittävä rooli tiedonvälittäjänä Valtion kotiteollisuustoimiston ja eri puolilla Suomea asuvien käsityöläisten ja alan opettajien välillä.

Kuvaaja: Suomen käsityön museo / Sami Kulju

KOTITEOLLISUUS OY PIRTTI

Kotiteollisuus Oy Pirtti perustettiin Helsinkiin 1910. Se myi käsityötuotteita kotimaassa ja välitti niitä ulkomaille. Pirtti palkkasi tuotesuunnittelijoita parantaakseen huonekalujen ja tekstiilien taiteellista ja teknistä tasoa. Se järjesti myös kursseja eri puolilla Suomea. Samoihin aikoihin perustettiin useita muitakin käsityökauppoja. Aiempina vuosisatoina käsityötuotteet myytiin pääasiassa toreilla ja markkinoilla sekä kiertävien kaupustelijoiden välityksellä.

Kuva: Suomen käsityön museo

AMMATTIKÄSITYÖ TAANTUU

Ammattikäsityö taantui ensimmäisen maailmansodan ja Suomen sisällissodan jälkeen kun ostovoima heikentyi, Venäjän kauppa katkesi ja raaka-aineista oli pulaa. Romahduksen koki varsinkin pukukankaiden ja nauhojen kudonta sekä puuastioiden ja ajokalujen valmistus. Käsityön vähenemiseen vaikutti myös teollisuuden tarjoama parempi ja säännönmukaisempi palkka, kilpailu ulkomailta tuotujen tuotteiden kanssa sekä ajan muotivirtaukset.

Kuva: Suomen käsityön museo

Aikamatka käsityöhön

Liittyvät tekniikat
Liittyvät taitajat
Liittyvät näyttelyt tai julkaisut