mennessä Vilma Tammelin | loka 18, 2021
KÄSPAIKKA Ortodoksisen karjalaisväestön arvotavaraa olivat käspaikat eli pitkät, kapeat pyyheliinat. Käspaikkoja käytettiin ovensuussa käsipyyhkeinä, mutta myös juhlapöydissä polville levitettyinä tai ikoninurkassa. Niillä oli roolinsa myös vainajainpalvelusmenoissa....
mennessä Vilma Tammelin | loka 18, 2021
RYIJY Kansanomaisen ryijynkudonnan loisteliain ja tuotteliain aika oli 1700-luvun lopusta 1800-luvun puoliväliin. Ryijyä käytettiin Pohjoismaissa peitteenä merimatkoilla jo pronssiajalla. Sotilaiden ja säätyläisten peite siitä tuli 1400–1600-luvuilla ja monikäyttöinen...
mennessä Vilma Tammelin | loka 18, 2021
AMMATTIKUNTALAITOS Käsityöläisen ura alkoi 13–14 vuoden iässä, jolloin hän kirjoittautui mestarin oppipojaksi. Saavutettu ammattitaito ja hyväksytty kisällinnäyte olivat edellytyksenä kisälliksi pääsylle. Kisällinvaellus eli harjoittelu eri mestareiden työpajoissa oli...
mennessä Vilma Tammelin | loka 18, 2021
NEULEET Puikoilla neulominen tuli Suomeen Keski-Euroopasta todennäköisesti 1600-luvun alussa. Neuleena valmistettiin pääasiassa sukkia, lapasia ja neulepaitoja. Sukkien neulomisesta tuli tärkeä elinkeino Naantalissa ja koko Varsinais-Suomessa. Edestä napitettu...
mennessä Vilma Tammelin | loka 18, 2021
VAIKUTTEITA ULKOMAILTA Renessanssin rakennustyyli saapui Suomeen Juhana-herttuan hovin (1556–63) ja Turun linnan rakennustöiden vaikutuksesta. Saksalaiset puusepät ja koristeveistäjät paneloivat linnan seiniä ja kattoja. Puolipaneloinnin yläpuolelle ripustettiin...