KIVESTÄ TYÖKALUKSI
Piikiveä voidaan kutsua kivikauden teräkseksi. Suomessa piitä ei esiinny, vaan sitä tuotiin pääasiassa Venäjältä. Suomalaisista kivistä piitä vastaa lähinnä kova ja rikottaessa lasinteräviksi sirpaleiksi särkyvä kvartsi, josta tehtiin iskemällä mm. teriä jakaapimia.
Piirros: Suomen käsityön museo / Tuula Ollikainen
KEKSELIÄS IHMINEN
Kivikauden pyyntikansa oli taitavaa väkeä. He osasivat tehdä taidokkaita esineitä puusta, luusta, sarvesta, nahasta ja kivestä. Syntyi luisia ongenkoukkuja, puulusikoita, nuolia, keihäänkärkiä, harppuunoita, nuijia ja veitsiä. Säilytyspussi saatiin tuppeen nyljetystä eläimen nahasta. Tuohen monikäyttöisyys huomattiin varhain. Myös kaislat, paju, varvut ja männynjuuret ovat tarjonneet raaka-aineita koreihin, joita saatettiin tiivistää savella tai pihkalla.
Piirros: Virpi Hämeen-Anttila
KAMPAKERAMIIKKA
Taito valmistaa saviastioita saapui Suomeen noin 4200 eKr Venäjältä. Puhutaan kampakeramiikasta, koska koristeaiheena käytettiin toistuvia kampaleimapainanne- ja kuopparivejä. Suippopohjaiset astiat rakennettiin savinauhoista, jotka liitettiin päällekkäin. Kuivuneet astiat poltettiin avotulen hehkussa. Lähi-idässä valmistettiin saviastioita jo 7000-luvulla eKr ja dreija otettiin käyttöön 3000-luvulla ennen ajanlaskua.
Kuva: Suomen kansallismuseon kokoelma / kuva, Kari Hakli
KUIDUSTA LANGAKSI
Suomessa kasvatettiin lampaita, kehrättiin lankaa ja kudottiin kangasta villasta ja pellavasta, ehkä nokkosestakin. Hamppua on kasvatettu rautakaudelta lähtien.
Kuva: Luonnonkuva-arkisto / Matti Pihlatie
PRONSSI
Vuoden 2500 eKr vaiheilla havaittiin, että lisäämällä kupariin kymmenesosa tinaa syntyi pronssia, joka on kovempaa ja kestävämpää kuin kumpikaan puhtaista metalleista. Pronssin käyttö levisi Lähi-idästä kaikkialle Eurooppaan, Lounais-Aasiaan, Intiaan ja Kiinaan vuoteen 1500 eKr mennessä. Pronssikausi oli Suomessa 1500–500 eKr. Pronssia ei juurikaan valmistettu Suomessa, mutta suomalaiset hankkivat kalliita metalliesineitä, kuten miekkoja, kirveitä, solkia ja partaveitsiä vaihtamalla niitä turkiksiin.
Piirros: Suomen käsityön museo / Tuula Ollikainen
RAUTA
Heettiläiset, jotka asuivat nykyisen Turkin alueella, keksivät n. 1300 eKr miten malmikivestä voi sulattaa rautaa. Uudesta ihmemetallista tehdyt työkalut ja aseet levisivät nopeasti kaupan välityksellä. Kansanomainen raudanvalmistustaito opittiin Suomessakin jo pari tuhatta vuotta sitten. Esihistoriallisten löytöjen perusteella raudansulatusuuni oli muuripadan muotoinen maakuoppa, jonka seinämät oli savettu ja kivetty. Suomessa rautakausi oli 500 eKr–1150 jKr.
Suomen kansallismuseon kokoelmat / kuva: Ilpo Prost
RAUTAMALMI ELI HÖLMÄ
Rautamalmi eli helmimäinen hölmä nostettiin järvenpohjasta tai suosta.
Hölmä Tuonelta tulevi,
Maan alta Manalan poika,
Löysi suosta ruosteheinän,
Teräsheinän hettehestä.
Viepä Ilmarin pajahan.
Kuva: Ilpo Probst