Helmi Vuorelma Oy:ssä on yrityksen alusta lähtien painotettu suunnittelutyön merkitystä. Vuodesta 1935 lähtien yrityksessä toimi suunnittelijana taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut suunnittelija Maija Kolsi-Mäkelä, josta tuli myöhemmin yrityksen taiteellinen johtaja. Helmi Vuorelma oli itse matkustanut eri puolilla Eurooppaa ja saanut vaikutteita yrityksen toimintaan. Palkkaamalla oman kuukausipalkkaisen taiteilijan, yritys pysyi mukana käsityö- ja kudontataidon kansainvälisissä virtauksissa. Kuukausipalkkainen suunnittelija oli tuohon aikaan poikkeuksellista, sillä monien suurempienkin yritysten muotoilusta vastasivat usein freelance-suunnittelijat. Vuorelmakin osti malleja myös ulkopuolisilta suunnittelijoilta. 1950-luvulla suomalaisen muotoilun kansainvälisen läpimurron jälkeen kuukausipalkkaisia taiteilijoita alettiin palkata myös muihin tekstiilialan yrityksiin.
Yrityksen ja sen suunnittelijoiden työtä rajoittaneesta materiaalipulasta vapauduttiin 1950-luvun puolivälissä. Jälleenrakentamisen kaudella, 1950-luvulla Suomeen rakennettiin paljon kouluja ja virastoja. Vuorelma oli mukana toteuttamalla rakennuksiin tekstiilikokonaisuudet. Aikakautta luonnehdittiin verhojen vuosikymmeneksi. Maija Kolsi-Mäkelä suunnitteli kymmeniä puuvillakangaskuoseja. Eräs merkittävimmistä oli Jaana -verhokangas, joka oli suosittu kotimaan ohella Ruotsissa. Jaana -kankaita käytettiin sekä julkisten tilojen että yksityiskotien sisustuksissa. Vuonna 1951 yrityksen toiseksi suunnittelijaksi palkattiin Maija-Liisa Forss-Heinonen. Ensimmäisten työvuosien aikana hän suunnitteli Maija Kolsi-Mäkelän kankaiden pohjalta tekstiilikokonaisuudet moniin kouluihin ja julkisiin tiloihin.
Merkittävä virstanpylväs yrityksen taipaleella oli Rohdin 4:n eli Tampellan kehräämän paksun ja karkean rohdinpellavalangan ottaminen tuotantoon vuonna 1957. Yrityksen oman värjäämön taitavat värjärit ja Maija Kolsi-Mäkelä suunnittelivat yhdessä Rohdin 4:n värikartan. Ensimmäisenä toteutettiin tummat värisävyt, ja nopeasti 1960-luvun alkuun mennessä syntyi uusi ”pellavailmiö”. 1960-luvulla Kolsi-Mäkelä käytti tekstiileissään paljon raikkaita ja pellavalle uusia värejä. Rohdinpellavasta valmistettiin värikkäitä kaitaliinoja, tabletteja, pöytäliinoja ja saunatekstiilejä. Pellavaisia liinoja vietiin parhaimmillaan kahteentoista maahan. 1960-luvun lehdissä otsikoitiin Vuorelman tekstiileistä: ”Tämän päivän pellavassa hehkuu väri”.
1950-luvulla taidetekstiileistä ryijy teki uutta tulemistaan ja täkänän sanottiin olevan tätä päivää. Vielä vuosikymmenen alussa täkänät suunniteltiin perinteisten mallien pohjalta, mutta muutos abstraktiin ja graa_ seen linjaan tapahtui 1950-luvun aikana. Pellavan uudet värit toivat täkänöihinkin värien kirjoa. Yrityksen taiteellinen osasto sai vapaat kädet suunnitella täkänöitä ja ryijyjä. Taidetekstiilejä vietiin ulkomaille erityisesti näyttelyiden avulla. Useat suomalaiset yritykset esittäytyivät yhteisnäyttelyissä eri puolilla maailmaa. Vuorelman tuotannosta huomiota ja kunniamainintoja saivat erityisesti täkänät ja ryijyt. Yhtenä merkittävimpänä tunnustuksena pidettiin Kolsi-Mäkelän saamaa palkintoa Milanon triennalessa 1960.
Koko yrityksen historian ajan Helmi Vuorelma Oy on hyödyntänyt tekstiilisuunnittelijoiden ammattitaitoa. Vuodesta 1935 lähtien yrityksellä oli palveluksessaan kuukausipalkkainen suunnittelija tuotannon tukena aina 1990-luvulle saakka. Vähitellen 1970-luvun lopulta lähtien yrityksen myyntiosaston merkitys suun nittelutyön ohjaajana voimistui. Asiakkaiden tarpeet ja suunnittelutyö pyrittiin liittämään toisiinsa. 1980-luvulle tultaessa tuotteiden menekkiä seurattiin tarkkaan. Monesti suunnittelijoille annettiin ohjeita minkälaisia malleja ja värityksiä asiakkaat haluaisivat ostaa.
Suunnittelijoiden ammattitaidosta ei ole haluttu koskaan tinkiä. Yrityksessä kuukausipalkkaisia suunnittelijoita vuosikymmenten mittaan ovat olleet Maija Kolsi-Mäkelä, Maija-Liisa Forss-Heinonen, Tuija Hännikäinen, Marja Manninen, Riitta Kostamoinen, Riitta-Maija Oksanen, Liisa Kettunen ja virolainen ”vierailija” Riina Tomberg. Vuorelmalle suunnittelutyötä tehneitä freelancer -taiteilijoita on ollut kymmeniä, muun muassa Katri Mattila, Jukka ja Liisa Vesterinen, Raija Gripenberg, Helena Hyvönen, Riitta Latvala-Erkkilä, Kirsti Rantanen ja Silja Puranen.