Tapahtumat
Tapahtumat, näyttelyt, kilpailut
Kotiteollisuusyhdistysten järjestämistä tapahtumista merkittäviä olivat näyttelyt, joita pyrittiin järjestämään heti perustamisvuodesta lähtien. Näyttelytoiminnan kautta kotiteollisuutta tehtiin näkyväksi ja houkuteltiin väkeä yhdistysten toimintojen piiriin. Omien näyttelyjen lisäksi yhdistykset osallistuivat myös muihin näyttelyihin, niin alueellisiin, valtakunnallisiin kuin kansainvälisiin. Valtakunnallisista näyttelyistä otettiin osaa esimerkiksi maanviljelysseurojen näyttelyihin. Myös kotiteollisuuskouluissa oli tapana järjestää oppilastöiden näyttelyjä aina lukuvuoden päätyttyä.
Kun aatteellisten näkökohtien selvittäminen ei yleensä voi herättää laajempaa vastakaikua kotiteollisuusharjoittajain keskuudessa eikä heitä mainituilla toimenpiteillä ole voitu vetää mukaan yhdistystoimintaan, niin liitettiin yhdistyksen ohjelmaan jo sen alkuajoilla näyttelytoiminta. Niinpä yhdistyksellä on ollut toimintakautensa aikana useampia kotiteollisuusnäyttelyitä ja yhdistyksen toimesta on alueen kotiteollisuustyöntekijöiden tuotteita viety näytteille koko maata käsittäville messuille ja näyttelyihin. Näyttelytoiminta on osoittautunut tärkeäksi toimintamuodoksi yleisen harrastuksen herättämiseksi ja kaupallisten kysymysten selvittämiseksi.
– (Satakunnan kotiteollisuusyhdistys 25-vuotias: 24.)
Messut ja myyntitapahtumat
Käsi- ja taideteollisuusyhdistykset järjestävät yhteistyössä messujärjestäjien kanssa valtakunnallisia ja alueellisia käsityömessuja. Tunnetuimpia messutapahtumia ovat Suomen Kädentaidot -messut, Käsityömessut ja Kätevä & Tekevä -messut. Lisäksi lähes kaikilla yhdistyksillä on kesällä ja joulun aikaan omia alueellisia käsityön myyntitapahtumia ja markkinoita.
Välitystoiminta
Liiketoiminta on ollut tärkeä osa käsi- ja taideteollisuusyhdistysten toimintaa. Alusta asti on pyritty harjoittamaan kotiteollisuustuotteiden, raaka-aineiden ja materiaalien kauppaa.
Yhdistys saattoi perustaa alueelleen oman kaupan, tai mahdollisesti jo alueella toiminut liike siirtyi perustetun yhdistyksen haltuun. Kaikki yhdistykset eivät kuitenkaan heti omaa liikettä perustaneet, sillä liiketoiminnan kannattavuutta epäiltiin. Liiketoiminta kohtasikin matkallaan monia haasteita. Esimerkiksi säännöllisen ja yhtenäisen tuotannon järjestäminen oli vaikeaa. Alussa useat liikkeet olivatkin lähinnä yksittäiskappaleiden myyjiä ja tuotevalikoima oli kirjavaa. Ongelmia tuotti myös tuotteiden tasalaatuisuus. Ja kun pääomaa ei ollut, ei tuotteita voitu ostaa varastoon.
Yhdistysten liikkeet saivat kuitenkin varsin pian luotua itselleen tuottajaverkoston, joka laajentui vuosien varrella. Liikkeissä myytävänä olevia tuotteita teetettiin taitaviksi osoittautuneilla kotityöntekijöillä. Painopiste myytävissä tuotteissa oli pitkään tekstiileissä, erityisesti kudonnaisissa.
Yhdistysten liiketoiminta muuttui järjestelmällisemmäksi 1940-luvulla kun maataloushallituksen kotiteollisuusosasto kehotti yhdistyksiä omatoimiseen tulojen hankkimiseen liiketoimintaa järjestämällä. Alueelliset yhdistykset kehittivät liiketoimintaansa omien strategioidensa avulla.
Vuonna 2000 perustettiin Taito Shop –ketju, johon kuuluu nykyään 21 myymälää eri puolilla Suomea. Myymälät omistaa paikalliset käsi- ja taideteollisuusyhdistykset. Taito Shopeissa on myynnissä kädentaitajien tuotteita asumiseen, sisustamiseen ja pukeutumiseen.
Taito Shop –ketju on ainutlaatuisen kädentaitojen puolestapuhuja. Suomalaisen työn liitto myönsi vuoden 2013 alussa Taito Myymälät Oy:lle Yhteiskunnallinen yritys -tunnuksen käyttöoikeuden. Yhteiskunnallinen yritys -merkki on suunnattu yrityksille, jotka pyrkivät liiketoimintansa avulla ratkaisemaan yhteiskunnallisia tai ekologisia ongelmia sekä edistämään yhteiskunnallisia tavoitteita.
Taito-Shoppien rinnalla Taito- ja käsityökeskuksissa toimii joko Taito-myymälä tai myyntipiste, jotka tarjoavat käsityömateriaalien ja -tuotteiden hankintamahdollisuudet. Osa myymälöistä profiloituu matkailuun ja oman alueen tuotemyyntiin. Raaka-aineiden myynnillä on ollut merkittävä osuus erityisesti käsityökeskusten tulonhankinnassa.
Yritystoiminnan tukeminen
Taito-yrityspalvelut
Käsi- ja taideteollisuusyhdistysten toiminnassa on tärkeää käsityöyrittäjyyden tukeminen. Yhdistysten kontaktit alueensa käsityöläisiin ja käsityöyrittäjiin ovat vahvistuneet viime vuosikymmeninä. Yhdistykset toimivat yrittäjien kouluttajina, neuvojina ja tuotteiden merkittävinä markkinointikanavina.
Taito-yrityspalvelut ovat käsityöalan yritysten kehittämistyökalu, joka sisältää koulutusta ja konsultointia sekä markkinointipalveluja. Toimialan erikoisuudet hyvin hallitseva Taito-yritysneuvojien verkosto auttaa yritysideoiden sekä tuotteiden kehittämisessä aloittelevia ja jo kokeneempiakin käsityöyrittäjiä. Erilaisiin ongelmiin on valittavissa Taito-palvelupaketteja mm. liikeidean analysointiin, asiakassegmentointiin, markkinointisuunnitelmien laatimiseen ja koemarkkinointiin. Yhdistyksissä toimii nykyään Taito-yritysneuvojia, jotka auttavat käsityöalalla toimivia yrittäjiä tai alalle aikovia.
Yhdistyksissä toimii nykyään Taito-yritysneuvojia, jotka auttavat käsityöalalla toimivia yrittäjiä tai alalle aikovia. Käsityöyrittäjille suunnattuja palveluita ovat; Taito-startti liikeidea-analysointi, Taito-tuotearvio, Taito-markkinat markkinointipalvelu, Taito-nettistartti, Taito-koemarkkinointi ja Taitoverkko markkinapaikka netissä.
2000-luvun uusia tuulia on Valtakunnallinen Taito-palkinto
Taitoliitto on jakanut vuodesta 2004 lähtien valtakunnallisen Taito-palkinnon. Joka toinen vuosi jaettava palkinto on käsityöalan merkittävin tunnustus käsityöyrittäjälle. Palkinnon tarkoituksena on tuoda julkisuuteen menestyviä käsityöyrityksiä. Näin kannustetaan yrittäjiä positiivisilla menestystarinoilla ja vahvistetaan yleistä käsityön laatukäsitystä. Taito-palkinnon suuruus on 6000 euroa ja sen lahjoittaa LähiTapiola.
Alueelliset käsi- ja taideteollisuusyhdistykset tekevät palkinnon saajista esitykset Taito-palkintoraadille. Näistä ehdokkaista Taito-palkintoraati valitsee valtakunnallisen palkinnon saajan. Palkintoraadin valintakriteereitä ovat yrityksen ammattimainen toimintatapa ja kannattavuus, tuotteiden omaleimaisuus, korkeatasoinen muotoilu ja laatu sekä yrityksen eettinen ja kestävän kehityksen periaatteiden mukainen toiminta.
Taito-palkintoraati on myöntänyt kaikille palkintoehdokkaille alueellisen Taito-käsityöyrittäjä –tunnustuksen esimerkillisestä käsityöyrittäjyydestä. Taito-käsityöyrittäjä tunnustuksen on tähän mennessä saanut Suomessa 64 yritystä.
Taito-palkinnon lisäksi Taitoliitto myöntää joka toinen vuosi Taito-kulttuuriteko-tunnustuksen järjestön merkittävästä käsityö- ja taitokulttuuria edistävästä teosta tai toiminnasta. Ensimmäisen Taito-kulttuuriteko -tunnustuksen sai 2011 Taito Satakunnan Herra Hakkaraisen -käsityöpajat Sastamalassa. Vuonna 2013 Taito-kulttuuriteko-tunnustuksen sai Taito Kymenlaakson Perinteensiirtohanke PISTOS – pahennustako perinteeseen.
Käsityömatkailu
Käsin tekeminen kuuluu nykyään suomalaisten vapaa-aikaan. Taito- ja käsityökeskuksissa matkailijat voivat kokea tekemisen iloa työpajoissa ja kursseilla. Perinteiset ja uudet valmistusmenetelmät ja mallit sekä erilaiset materiaalit kiinnostavat ihmisiä.
Tunnetuimmat käsityömatkailukeskukset vuonna 2013 ovat Mikkelin Kenkävero, Tampereen Verkaranta, Joensuun Taitokortteli, Herra Hakkaraisen talo Sastamalassa, Vaasan Käsityön talo Loftet, Lappeenrannan Tasihinin talo, Seinäjoen Kaarakan talo ja Kokkolan Kankuri.
Alueelliset käsi- ja taideteollisuusyhdistykset ylläpitävät ja tallentavat paikallista kulttuuria ja historiaa. Yhdistykset järjestävät ympäri vuoden erilaisia käsityökulttuuriin liittyviä tapahtumia: käsityömarkkinoita, joulukyliä, kesätoreja ja syyspäiviä, joissa on kädentaitajien työnäytöksiä, tuote-esittelyjä ja –myyntiä sekä yhdessä oloa.
Taidon ja käsityön -viikko on Taito Groupin yhteinen valtakunnallinen teemaviikko, jota vietetään vuosittain huhtikuussa Taidon päivän aikaan erilaisin teemoin.