ARTIKKELIT

Huivin hapsujen solmiminen

Poron jäljillä -verkkonäyttely 2013 Seija Hahl, Suomen käsityön museo

Naisten silkkihuivit olivat ennen aitoa silkkiä, nykyisin ne ovat useimmiten viskoosia. Huivi on joko neliön tai kolmion mallinen, jonka reunat hapsutetaan hevosenhäntäsolmuin. Kangas ostetaan ja hapsut solmitaan itse. Hapsulangat voivat olla huivikankaan kanssa samaa väriä tai ne ovat eriväriset. Erivärisillä langoilla hapsuihin saadaan kuvioita. Hapsuja voi olla kolmessakin kerroksessa. Saamelaiset naiset voivat huiveilla vaihtaa pukunsa ilmettä ja muodin vaihtelut näkyvät nopeasti huivin hapsutuksessa.

Miehen kesähuivi on joko puuvillaa tai silkkiä. Pitkän kaulahuivin päässä on kaksi taskua, joissa toisessa säilytetään piippua ja toisessa rahakukkaroa ja muita arvoesineitä. Talvikaulahuivi on villalangasta neulottu kolme metriä pitkä huivi, jossa on hapsut päässä.

Kuvassa Marjatan sisar Maarit Magga solmii naisen saamenpukuun kuuluvan hartiahuivin reunahapsutusta. Huivejen kuviointi ja väritys vaihtelee muodin ja pukeutumistilanteen mukaan. Kuva: Suomen käsityön museo / Timo Veijalainen 2006, K1402/0027
Kuvassa Marjatan sisar Maarit Magga solmii naisen saamenpukuun kuuluvan hartiahuivin reunahapsutusta. Huivejen kuviointi ja väritys vaihtelee muodin ja pukeutumistilanteen mukaan. Kuva: Suomen käsityön museo / Timo Veijalainen 2006, K1402/0027