mennessä Vilma Tammelin | loka 22, 2021
Kuva: Suomen käsityön museo, Ditte Stürmer- Hiltunen 1986. Kaislan korjuun ja varsinkin kuivatuksen onnistuminen on erittäin oleellinen asia hyvien tuotteiden aikaansaamiseksi. Korjuuajankohta vaikuttaa sekä kasvin sitkeyteen että väriin. Alkukesän kaisla on...
mennessä Vilma Tammelin | loka 22, 2021
1800-luku Tuntematon kaislanpunoja. Suomen käsityön museon kuva-arkisto. K0167/1033 Kaislaesineiden valmistus on vanha elinkeino Kruunupyyssä. Jo 1700-luvun loppupuolelta siitä on joitakin tietoja, mutta ei kuitenkaan tiedetä tarkkaan, miten tämä elinkeino sai...
mennessä Vilma Tammelin | loka 18, 2021
Korut ovat kuuluneet juhla-asuihin joko irrallisina koruina kuten levyriipukset ja helmet tai osana pukeutumista kuten paidan- ja kengänsoljet, taskunkokat, avainkokat ja hakaset. Korut ovat aina olleet suosittuja ja haluttuja arvotavaroita niin säätyläisten kuin...
mennessä Vilma Tammelin | loka 18, 2021
Nyytinki on perinteinen karjalainen nyplätty pitsi. Se eroaa Rauman ja Heinämaan pitseistä etenkin suuremman tiiviytensä ja paksumman pellavalangan vuoksi. Nyytingissä langat sitoutuvat papeloilla tehtyjen erilaisten lyöntien ja kierteiden avulla tiheäksi pitsiksi....
mennessä Vilma Tammelin | loka 11, 2021
Tykkimyssyn kirjonta Tykkimyssy on Länsi- Suomessa yleinen aikuisten naisten käyttämä päähine. Se koostuu silkillä päällystetystä kovitetusta koppaosasta ja erillisestä muotoon tärkätystä pitsiosasta eli tykistä. Tykkipitsi voi olla nyplätty, puuvillatyllille tai...
