Helmi Kummila syntyi vuonna 1886 Orimattilassa vanhaan Kummilan talonpoikaissukuun. Hän oli kiinnostunut pienestä pitäen käsitöistä.
Helmi valmistui Wetterhoffin Työkoulusta opettajaksi vuonna 1909. Opettajanpaikkoja oli vähän tarjolla, joten Helmi perusti kutomon Lahteen jo samana vuonna. Perustaminen oli rohkea teko, sillä naisten toiminta liike-elämässä oli tuolloin Suomessa aivan uutta.
Helmi Kummilan sanotaan tulleen Lahteen mukanaan vain korillinen välttämättömiä tarvikkeita. Kangaspuut hän sai sisareltaan. Aluksi Helmi kutoi yksin pienessä vuokrahuoneessa Asemantaustassa. Mökissä oli hella ja huoneen perällä muuripata, jossa Helmi värjäsi langat. Tuotevalikoiman laajentuessa ja kysynnän kasvaessa Helmi palkkasi apulaisia ja muutti avarimpiin tiloihin Huovilankuja 1:een. Puisen asuinrakennuksen alakerrassa olivat työtilat ja yläkerrassa asunto. Yrityksen nimi oli tuolloin Kotikutomo Helmi Kummila. Kutomossa työskenteli aluksi kolme kutojaa. 1910-luvun puolivälissä henkilökunnan määrä kasvoi viiteen kutojaan. Silloin aloitettiin myös kansallispukujen valmistus.
Vuonna 1913 Helmi Kummila avioitui Evert Vuorelman kanssa ja yrityksen nimi muuttui Kotikutomo Helmi Vuorelmaksi. Usko Vuorelma syntyi seuraavana vuonna ja nuorempi poika Esko vuonna 1923. Helmi Vuorelman kuoleman jälkeen molemmat pojat toimivat vuorollaan yrityksen johdossa.
Suomen sisällissota keskeytti Vuorelman kutomon toiminnan. Sodan päätyttyä maan talous alkoi kohentua. Helmi Vuorelman kotikutomon tuotteiden kysyntä lisääntyi ja mallivalikoima kasvoi. Tarvittiin lisää työntekijöitä. Yrityksen uusiksi toimitiloiksi ostettiin vuona 1920 yksikerroksinen asuinrakennus Launeenkatu 7:sta. Vuorelman perhe muutti viereiseen omakotitaloon. Toimitilat eivät olleet suuret: keittiössä puolattiin ja luotiin kangasta, viereisessä huoneessa kudottiin. Myymälä sijaitsi kadunpuoleisessa nurkkahuoneessa. Vuonna 1924 taloon rakennettiin toinen kerros, jonne kutojat saivat uudet työtilat. Konttori perustettiin myymälän viereiseen huoneeseen. Evert Vuorelma siirtyi yritykseen töihin.
Kotikutomo Helmi Vuorelman tilat väljenivät ja toiminta helpottui, kun yritys muutti Lahden keskustaan Vesijärvenkatu 13:een vuonna 1928. Taloon rakennettiin heti toinen kerros. Alakerrassa olivat myymälä, konttori, lähettämö, ompelimo, villaneulomo ja työnjohtajien huone. Yläkerrassa toimi kutomo, työntekijöiden ruokailuhuone ja Vuorelman perheen asunto. Vuonna 1932 palkkalistoilla oli noin 100 työntekijää, joista 30 valmisti kansallispukuja.
Yrityksen seuraava laajennus valmistui vuonna 1936, kun toimitiloja jatkettiin Vesijärvenkadun suuntaisesti. Vuonna 1939 työntekijämäärä oli suurimmillaan eli lähes 300 työntekijää, joista kotikutojia 190. Kutomon ja ompelimon tilojen käydessä ahtaaksi, yritystä laajennettiin jälleen vuonna 1939 Kirkkokadun suuntaisesti. Vuonna 1940 aloitti Vuorelman oma värjämö toimintansa.
Toisen maailmansodan aikana henkilökunnan määrä putosi romahdusmaisesti. Työntekijöitä oli 10-20 ja kotikutojia 20. Suurin osa työntekijöistä oli muuttanut pois sodan jaloista. Osa Vuorelman tiloista oli vuokrattu puolustusvoimien käyttöön ja työntekijät paikkaisivat sotilaiden vaatteita. Työntekijämäärä kohosi kuitenkin 1940-luvun loppuun tultaessa ja 1950-luvun lopulla yrityksen henkilökuntamäärä oli kasvanut jo lähes 300:een työntekijään, joista pääosa oli kotikutojia.