Nykytoiminta
perustettu 1907
Turku
>> www.taitovarsinaissuomi.fi
Tilat
Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:n toimisto sijaitsee Turussa, Taitokeskus Juseliuksen tiloissa.
Koulu- ja kurssitoiminta
Yhdistys järjestää käsityökoulutoimintaa sekä aikuisille että lapsille. Lasten käsityökerhotoiminta alkoi 1980-1990-lukujen vaihteessa ja virallinen taiteen perusopetuksen käsityökoulu aloitti Laitilassa 1993. Sitä seurasivat Raisio ja Turku 1995. Lasten käsityökoulutoimintaa järjestetään tällä hetkellä viidellä paikkakunnalla, joskin vain Laitilassa ja Turussa taiteen perusopetuksen statuksella.
Turussa ja Laitilassa jokaiselle lukuvuodelle on oma teemansa, jonka avulla tutustutaan erilaisiin materiaaleihin ja tekniikoihin. Teemoja ovat olleet muun muassa ”pukeutuminen ja muoti” sekä ”käsityömatkalle maailman ympäri”. Yhdistyksellä on lisäksi Näppärä-käsityökoulu, joka noudattaa pääasiassa samaa opetusohjelmaa kuin Taito-käsityökoulu, mutta siltä puuttuu virallinen taiteen perusopetuksen status. Lapsille ja nuorille järjestetään myös kesäkäsityökouluja.
Aikuisten käsityökoulua järjestetään Laitilassa yhteistyössä Vakka-Suomen kansalaisopiston kanssa ja Pöytyällä Ok-opintokeskuksen kanssa.
Yhdistyksen järjestämillä kursseilla tehdään muun muassa Tekemisen iloa! –tuotteita, opetellaan kankaankudonnan perusteita ja valmistetaan vuodenaikaan liittyviä tuotteita. Esimerkiksi syksyisin, joulun lähestyessä aiheina on muun muassa erilaisten kranssien, joulukoristeiden ja kynttilöiden tekoa. Kursseja järjestetään jokaisessa käsityökeskuksessa. Lisäksi erilaiset ryhmät – kuten työyhteisöt tai ystäväporukat – voivat tilata kursseja tyky- ja virkistystoimintaan.
Aikuisille harrastajille tarjotaan monipuolista kurssitoimintaa: vanhat tekniikat ja uudet materiaalit.
Yritykset ja yhteisöt käyttävät kädentaitokoulutuksia osana henkilökuntansa työkykyä ylläpitävää toimintaa.
Kurssitoimintaa toteutetaan yhteistyössä mm. alueen kansalaisopistojen kanssa. Erityisen hyvä yhteistyö yhdistyksellä on Vakka-Suomen Opiston sekä Halikon kansalaisopiston kanssa.
Neuvonta
100-vuotiaalla yhdistyksellä on käsityökeskuksen Halikossa, Laitilassa, Loimaalla, Paimiossa, Perniössä, Pöytyällä, Raisiossa, Salossa sekä Turussa. Yhdistyksen toimistotilat ovat kotipaikalla eli Turussa.
Neuvonta- ja kudonta-asemista on tullut käsityökeskuksia, jotka tarjoavat monipuolista toimintaa kaikenikäisille kädentaidoista kiinnostuneille. Käsityökeskukset ovat toiminnan sydän – kokoontumispaikkoja, joihin on mukava tulla ihailemaan tehtyjä töitä ja innostua itsekin tekemään.
Kudonta on edelleenkin yhdistyksen kivijalka. Uudet modernit materiaalit mahdollistavat sen, että aloittelevakin harrastaja saa nopeasti aikaan näyttäviä kudontatöitä. Perinteiset kudontatyöt kuten räsymatot ja poppanat pitävät edelleen pintansa – sopivathan ne ekologiseen ajatteluun.
Käsityökeskusten neuvojat ovat kudonnan asiantuntijoita, jotka palvelevat myös kotikutojia esim. luomalla loimia ja rakentamalla loimet asiakkaan kangaspuihin. Myös suunnittelu- ja kudontapalvelut kuuluvat neuvojien toimenkuvaan.
Hankkeet, projektit
Yhdistys on organisoinut käsityöläisten tuotteille myyntinäyttelytoimintaa sekä messuille että erilaisille markkinoille.
EU-rahoitukset mahdollistivat käsityöyrittäjyyteen liittyvien kehittämisprojektien toteuttamisen. Projektirahoituksen tuella Paimion käsityökeskuksen yhteyteen perustettiin paikallisten käsityöläisten tuotteita myyvä myyntipiste. Myös Perniön käsityökeskuksen yhteydessä toimi Maakari-puoti.
Hanketoimintana on toteutettu käsityöyrittäjyyteen liittyviä kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on ollut käsityöelinkeinon vahvistaminen ja käsityöläisten liiketoimintavalmiuksien parantaminen.
Vuonna 2007 toteutettiin ArtCraftMetal –hanke, jota koordinoi Turun ammattikorkeakoulu.
Vuonna 2006 toteutettiin myös Hit – History in town –hanke, jossa Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:n vastasi käsityöläisyysosion sisällöstä ja toteuttamisesta Suomen puolella.
>> Lue lisätietoa Hit-projektista (pdf)
Tarinamatot-hanke oli osa Turku 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden virallista ohjelmaa. Sen toteuttivat Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry yhdessä Åbolands hantverk rf:n ja alueen muotoilualan oppilaitosten kanssa.
>> Lue lisätietoa Tarinamatot-projektista (pdf)
Historia
Lounais-Suomen Kotiteollisuusyhdistys 1907-1951
Varsinais-Suomen kotiteollisuusyhdistys 1951-1991
Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuusyhdistys 1992-
Toiminnan tavoitteet
Toiminnan tavoitteena on alusta alkaen ollut kotiteollisuuden kaikinpuolinen edistäminen. Nykyisin tavoite kiteytyy virkkeeseen: käsityön edistäminen taitona, kulttuurina ja elinkeinona. Tavoite on osa valtakunnallisen Taitoliiton strategiaa, jonka jäsen yhdistys on 20 muun käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen kanssa.
Yhdistyksen perustaminen ja vaiheita eteenpäin
14.6.1907 vakkasuomalaiset maanviljelijät kokoontuivat Laitilan Nuorisoseuran talolla Lounais-Suomen kotiteollisuusyhdistyksen perustavaan kokoukseen. Kokouksessa yhdistyksen perustamista pohjusti johtaja Lauri Mäkinen Sortavalasta (myöh. Lauri Kuoppamäki). Perustaminen hyväksyttiin ja agronomi Kaarle Setälä valtuutettiin hakemaan sääntöehdotukselle vahvistusta.
Perustetun yhdistyksen ensimmäiseen johtokuntaan valittiin: Juho Kaskinen Lokalahdesta puheenjohtajana (aina kuolemaansa asti 1933), H.Järvinen Turusta varapuheenjohtajana, Helena Brander Turusta sihteerinä, Johan Mäkelä Naantalista, Lyydia Mäkelä Naantalista, Mandi Hytönen Laitilasta, K.F.Kaarlonen Perniöstä, Naimi Honkavaara Perniöstä, Mia Rancken, Paimiosta. E. Schärlund Turusta ja Evert Koski Koskelta.
Perustettavan yhdistyksen tarkoituksena oli edustaa niitä järjestöjä, jotka toimivat kotiteollisuuden hyväksi Lounais-Suomen kotiteollisuusyhdistyksen alueella. Perustettu yhdistys toimi aluksi Lounais-Suomen Maanviljelysseuran alaisena. 1910 kotiteollisuusyhdistys muodosti maanviljelysseurasta riippumattoman yhdistyksen. Yhdistyksen jäseninä oli henkilöjäseniä, paikallisia kotiteollisuusyhdistyksiä ym. paikallisia yhdistyksiä sekä kunniajäseniä.
Yhdistys on rekisteröity 1950 nimellä Varsinais-Suomen Kotiteollisuusyhdistys ry ja vuonna 1992 se muutti nimensä nykyiseksi eli Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:ksi.
1966 yhdistyksen vuosikokouksessa pohdittiin yhdistyksen lakkauttamista, mutta lopulta kokouksessa kuitenkin päätettiin, ettei yhdistystä lakkauteta vaan ryhdytään toimiin henkilökunnan palkkaamiseksi.
Toiminnanjohtajaksi tuolloin palkattiin Liisa Niemelä, joka hoiti toiminnanjohtajan tehtäviä käsityöneuvojan toimen ohessa. Hänen aikanaan yhdistyksen toimintaa kehitettiin ja laajennettiin. Kiinteitä käsityökeskuksia perustettiin ympäri toimialuetta, ensimmäisenä Raision käsityökeskus 1969. Liisa Niemelä jäi eläkkeelle 2001 ja toiminnanjohtajaksi valittiin Anne Paloheimo.
Yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet
Kunnallisneuvos Juho Kaskinen Lokalahdelta 1907-1933, maanviljelijä, herastuomari Pekka Sillanpää 1933-1947, tohtori Toivo Tyrni 1948-1965, talousneuvos Arvo Sillanpää 1966 –1968 (?), rakennusmestari Toivo Mannevaara 1969-1987, pankinjohtaja Heikki Hakuni 1988-1999, Ritva Engström Turusta 2000-2001. Vuodesta 2002 yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut Arja Tulonen Raisiosta.
Yhdistyksen toiminta-aikana sen päätoimipaikka on sijainnut kolmella paikkakunnalla; Turussa, Mynämäellä ja Raisio. Vuonna 1976 keskuspaikka palautui uudelleen Turkuun.
Tilat
Yhdistyksen toimisto on sijainnut v. 1911-1915 neuvoja Juho Viitasen kotona Mynämäen käsityökoululla. Vuoden 1915 lopulla koulun siirron myötä se siirtyi Vehmaalle. Seuraavana vuonna toimisto siirtyi uuden miesten käsityökoulun opettajan ja sihteerin Nestor L. Mikkolan asuntoon Paimioon.
Koulu- ja kurssitoiminta
Yhdistyksellä oli kaksi kiinteää käsityökoulua, toinen miehille ja toinen naisille. Naiskäsityökoulu toimi muun muassa Laitilassa ja Loimaalla ja sen opettajana toimi Mandi Hytönen. Mieskäsityökoulu toimi puolestaan muun muassa Laitilassa, Mynämäellä ja Paimiossa. Sen opettajina toimivat Juho Viitanen ja Nestor Mikkola.
Yhdistyksen toimintaan on alusta saakka kuulunut erilaisten kurssien pitäminen. Kursseja järjestettiin kiertävien opettajien toimesta mm. kankaankudonnasta, värjäyksestä, kirjansidonnasta, ompelusta sekä puutöistä. 1940-luvulla opettajien toimenkuvaan kuului erityisesti siirtoväen kouluttaminen kädentaitajiksi. Naisille järjestettiin erilaisia käsityökursseja sekä annettiin neuvontaa kaikenlaisiin kotitöihin.
Kurssitoiminta on edelleenkin keskeinen toimintamuoto. Asiakkaina ovat sekä aikuiset että lapset, sekä harrastajat että alan ammattilaiset. Miesten käsityöt ovat ajan saatossa pudonneet pois ohjelmasta.
Neuvontatoiminta
» Lue pdf: Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta
Alkuvuosina yhdistyksen neuvojan työnkuvaan kuuluivat esimerkiksi kotiteollisuusnäyttelyjen järjestäminen, koulujen toiminnan järjestely, tilastojen keruu, esitelmien pito sekä kurssien järjestely. Ohjeita ja neuvoja käsityöasioissa annettiin kirjeitse ja henkilökohtaisesti. Alustuksilla ja esitelmillä on kokouksissa, näyttelyissä ja iltamatilaisuuksissa esiintuotu ja selostettu kotiteollisuustyön merkitystä. Lehtikirjoituksien avulla kannustettiin muun muassa suomalaisten käsityötuotteiden käyttöön ja maaseudun nuorisoa alan oppilaitoksiin.
Neuvonta-asemien ja myöhemmin käsityökeskusten toiminta ja erityisesti kudonnan ohjaus on ollut yhdistyksen toimintojen yksi painopistealue. Yhdistyksen ensimmäinen neuvonta asema aloitti toimintansa Raisiossa vuonna 1969. Turkuun perustettiin neuvonta-asema vuonna 1973 ja Lietoon 1974. Molempiin palkattiin myös neuvojat.
Neuvonta-asemia perustettiin tasaiseen tahtiin: Paimio 1978, Turkuun Aurakadulle 1979, Laitila ja Mynämäen Laajoki 1980, Halikko 1981, Perniö ja Turun Ruissalo 1984, Loimaa 1987, Pöytyä ja Turun Kakskerta 1988 ja Salo 1993. Suunnitelmia neuvonta-asemien perustamisesta käytiin myös mm. Kyrön, Piikkiön, Uudenkaupungin, Kaarinan ja Kiskon kanssa.
Välitystoiminta
Alueen tärkeimpiä kotiteollisuustuotteita 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen paikkeilla olivat Laitilan huonekalut, Karjalan puuastiat ja Paimion ajokaluvalmisteet. Neuvoja-sihteerin mukaan tärkeä kehittämisalue tulevaisuudessa olisi kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen parantaminen.
Yhdistyksessä kiinnitettiin jo alkuvuosina huomiota välitystoiminnan kehittämiseen:
On itsestään selvä, miten hankalaan asemaan joutuu jonkun esineen tekijä kun hänen täytyy lähteä kyhäämäänsä kappaletta kaupaksi kulettamaan, menettäen siihen aikaa useasti yhtä paljon kuin sen valmisteluunkin. Tällöin tietysti ani harvoin osuu kauppaaja niille maille missä tuon esineen ostaja olisi, ja useinpa onkin myöjä pakoitettu luopumaan esineestään aivan polkuhinnasta. Monin verroin edullisempi tietysti tekijälle olisi viedä valmisteitaan isomman määrän kerrallaan suoraan määrättyyn paikkaan, josta myös tietty hinta aikanaan lähtee. Yhden tämmöisen varastopaikan järjestäminen Turkuun on ollutkin jo jonkun aikaa vireillä ja toivottavasti toteutuukin se lähimmässä tulevaisuudessa.
(neuvoja Juho Viitanen, toimintakertomus 1911)
Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on aina ollut käsityöelinkeinon vahvistaminen. Alkuaikoina se oli erittäin keskeisessä asemassa, mutta 1970-luvulla jäi vähemmälle. Ammattimaisen käsityötoiminnan edistäminen on tullut vahvemmin mukaan toimintaan 1980-1990-luvuilla. 1987 perustettiin Turkuun Kotiteollisuusmyymälä Kuvikas Oy. Yhdistys on osakeyhtiön pääomistaja. Myymälän yhtenä tavoitteena oli edistää paikallisten käsityöläisten tuotteiden myyntiä. Myymälätoiminta lakkautettiin kannattamattomana 1999.
Näyttelyt
Näyttelytoiminta on osa kädentaitojen kulttuuriosiota. Näyttelyihin on osallistuttu ja niitä on omatoimisesti järjestetty koko historian ajan. 1920-1930-luvuilla osallistuttiin valtakunnallisiin kotiteollisuusnäyttelyihin, joissa esiteltiin oman alueen kädentaitajien töitä. Näyttelyistä tuotiin kotiin useita ensimmäisiä palkintoja. Tampereen kotiteollisuusnäyttelyssä 1922 palkittiin yksityisinä palkinnonsaajina ensimmäisellä palkinnolla mm. Aino Saarinen Hajalasta pellava- ja villalangoista, Elli Saarinen Lokalahdelta kudelmatöistä, E. Tyynelä ja Viktor Virtanen Laitilasta rukeista ja Hugo Malmlund Uudestakaupungista solmiamistöistä.
Nykyisin näyttelytoiminta koostuu pitkälti käsityökeskuksiin kootuista käsityönäyttelyistä, joissa on esillä sekä asiakkaiden että yhdistyksen neuvojien valmistamia käsitöitä. Myös lasten käsityökoulujen kevätnäyttelyt ovat jokavuotinen odotettu tapahtuma. Yhdistys osallistuu myös alan messuille, joista oman alueen tärkeimmät ovat Turun käsityömessut. Laitilan Munamarkkinoiden aikaan Laitilan käsityökeskukseen koottu käsityönäyttely on jo perinne.
Yhdistyksen täyttäessä 100 vuotta vuonna 2007, järjestettiin 100 vuotta – tuhat taitoa –näyttely Turussa Brinkkalan Ullakkogalleriassa. Näyttelyssä oli esillä lasten käsityökoulujen töitä sekä käsitöitä vuosien varrelta.