Peruskoulun käsityö
Peruskoulun opetuksen perustaksi otettiin tieteellinen humanismi, luovuus, lapsen persoonallisuuden kehitys sekä kasvaminen yhteiskunnan jäsenyyteen.
Peruskoulun alkuvaiheessa käsitöissä tehtävien tuotteiden lähtökohtana oli luonto, teknologia ja elinympäristö. Aihepiirityöskentelyn lähtökohtana oli oppilaan omien tarpeiden, ongelmien ja ideoiden huomioiminen. Peruskoulussa oppilaat tutustutettiin myös perinteisiin käsitöihin, joiden kautta pyrittiin lisäämään sekä oman että muiden kulttuurien tuntemusta ja arvostusta.
Peruskoulussa valmistettuja töitä
Kalalauta
Kalan muotoisen leikkuulaudan on valmistanut 1976-1977 Virpi Lauri 3. lk:lla, jolloin tytöilläkin oli puukäsitöitä. SKM 1537/007.
Maitopurkin kaadin
Vesa Lauri on valmistanut maitopurkin kaatimen vuonna 1978-1979 Kuoreveden Hallin 3. luokalla.
Lampetti
Lampetin on tehnyt Vesa Lauri vuonna 1982. 7. lk:lla. SKM 1537/006
Tyyny
Tyynyn on valmistanut Joel Kandell toisella luokalla, kahdeksanvuotiaana 1976 Jyväskylän Kortepohjan Pyssymiehen koulussa.
Käsityöpussit
1910-luku
Käsityöpussit ovat vuosikymmeniä kuuluneet tekstiilitöihin. Pussin käyttötarkoitus on voinut vuosikymmenien kuluessa muuttua esim. jumppapussiksi. Kuvan lohenpunaisen käsityöpussin on valmistanut Kerttu Roiha 1910-luvulla.
SKM1202/001
1924
Kuva käsityöpussin on tehnyt Irja Koskenohi vuonna 1924 Kullaan Koskin kylässä. Kokoelmaan kuuluvat käsityöpussit kolmessa polvessa, kaikki tehty noin 10-vuotiaina. SKM 1205/001
1944
Maija Järvinen on valmistanut käsityöpussin Kouvolan Tyttölyseossa 1. luokan kevätlukukaudella vuonna 1944. SKM 1509
1950-luku
Raija Varhi on valmistanut tämän pussin 1950-luvulla Tampereen Nekalan koulussa. SKM 1548
1960
Raili Rantanen on tehnyt sinisen käsityöpussin 3. tai 4. luokalla vuonna 1960. Pussiin materiaalit hankki opettaja. Tekijän mielestä kangas oli lähinnä verhokangasta ja malli ihmetytti häntä alusta alkaen. Hän olisi mieluummin tehnyt klassisen pussimallin kuin ”reiän keskelle kangasta”. Opettaja kuitenkin päätti mallista. Tekijälle käsityöt olivat mieluisia ja helppoja. Siihen vaikutti myös opettaja Anni Ritamäki. Tekijä piti näpertelystä ja teki työnsä aina tunnollisesti valmiiksi. Aluksi pussi oli kotona käsityöpussina, ja viimeksi se palveli tekijän äidin papiljottipussina. SKM 1539/0001
1961
Helena Kulmala Jämsän Oksjärven koulussa 3. luokalla vuonna 1961. Pussia käytettiin kuusi vuotta, koko kansakoulun ajan käsitöiden säilyttämiseen. SKM 1532/006
1979-1980
Keltaisen laukkumallisen käsityöpussin on Kati Hara valmistanut 1979-1980 Porin Väinölän koulussa. SKM 1205/003
1988
Marko Kananen muistele käsityöpussin tekoaan :
”Joo, elikkä minä olin 10- vuotias, kun minä tein tämän, se oli ala-asteen 3. luokalla. Ja 3. luokalla oli valintatilanne, että opiskeleeko tekstiilitöitä vai teknistä. Siinä oli puoli vuotta molempia. Ja no me tehtiin tää pussi. Sillonen opettaja oli Senja Ikonen, naapurin täti, josta minä en muista juurikaan mitään, mutta jotenkin se oli aika äkänen että se oli, tai ei se nyt välttämättä äkänen, mutta semmonen vihanen kuitenkin, että siellä oli jotenkin tiukka kuri. No, ennen tätä pussin tekemistä oli se ompeluajokortti, mikä piti suorittaa ennen kun pääsi tähän. Siitä mä en muista juuri mitään, jotenkin sellanen muistikuva, että siinä oli semmonen paperi, ja siihen oli piirretty semmosta kuvioo, ja sitten sitä piti ommella sen mukaan. Jokatapauksessa se piti tehä ennen kun päästiin tähän ite työhön. Tästä pussin tekemisestä minä en muista mitään, muuta ku tän kiristys nyörin punomisjutun. Siitäkin minä muistan vain sen, että se tapahtu jossain eri luokassa, ja siinä oli kaks punomassa, ja semmoset jumalattoman pitkät nyörit. Ja sitten siitä… No, jotenkin minä muistan enemmän tästä tunnelmasta minkälaista siellä oli, mutta en minä tästä ite työstä muista mitään, että kaikki istu niinku semmosissa paripulpeteissa, ja sitten me puhuttiin jostain tietokonepeleistä ja ommeltiin tämmöisiä ihmejuttuja, jotka oli vähän outoja. Ja niin no tämän jälkeen sitten siirryttiin niihin teknisiin töihin, että eihän sitä edes voinu harkita, että ois jatkanu tätä tekstiilityössä, eihän se nyt ollut pojille sopivaa tämmönen. No, ylipäätäsäkkään minä en hirveesti tykänny käsitöistä. Ala-asteella se ei vielä ehkä ollut niin kauheeta, kun jatkossa, mutta en minä kovin virkistävänä pitänyt sitä silloin, oikeastaan se johtuu siitä, että minä en ole erityisen hyvä käsitöissä. Ja no käsityöharrastus on nyt loppunut aika lailla, se loppu siihen kun selvisin ylä-asteen viimeisistä käsityöjutuista.” SKM 1245.
Käsityötunnilla tehtyjä leluja
Käsinukke
Kettu-käsinuken on valmistanut Saara Kandell ensimmäisellä luokalla 1997. Jyväskylässä Säynätsalon Lehtisaaren ala-asteella. SKM 1529/014
Sota-alus
Kannonkoskelaisen pojan 1960-luvulla kansakoulussa valmistama sota-alus.
Tappe-koira
Tappe-koiria 1960-luvulta.Koiran malli on 1930-luvun lopulta. Oikean puoleinen koira on valmistettu Jyvskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa kansakoulunopettajien valmistuslinjalla. Vasemman puoleisen koiran on valmistanut poika kansakoulussa. K1028/0003
Nukke
Tytöt ovat tehneet koulukäsitöissä vuosikymmeniä nukkeja ja mollamaijoja. Tämän nuken on tehnyt 1960-luvulla Kari Kotilainen Kannonkoksella. K1028/0008
