Irma Majander

Luonnon keskellä, parinkymmenen kilometrin päässä Inarin keskustasta asuu Tikkurituote yrityksen ompelutaituri Irma Majander. Luonnonrauha, mahdollisuus työskennellä oman aikataulun mukaan ja asiakkaita miellyttävä tuote viehättävät Majanderia hänen nykyisessä työssään. Inariin Majander päätyi, kun häntä pyydettiin 20 vuotta sitten eräopaskouluttajaksi Saamelaisalueen koulutuskeskukseen. SAKK:ssa hän työskenteli yli kymmenen vuotta. Tuolloin hänelle tulivat tutuksi monet Kalottialueen vaellusreitit.

Kudonta- ja ompelutaidot kotiteollisuuskoulussa opiskellut Majander toimi valmistuttuaan vuosia ompelijana ja kangasmyyjänä Etelä-Suomessa. Luontoharrastus johti hänet pohjoiseen eräopaskouluttajaksi. Erätikki nimikkeellä hän valmisti ja valmistaa edelleen laavuja luontoyrittäjille. Välillä oman työhuoneen tilat ovat rajoittaneet ompelu -ja leikkaustyötä, sillä kymmenien metrien kangaspakkojen käsittely vaatii tilaa. Onneksi paikallisen kansalaisopiston tiloja voi tarvittaessa käyttää.

Poromokkakintaita Irma Majander oli valmistanut kokeilumielessä vuonna 1995, kun häntä pyydettiin mukaan Tarinatuote-hankkeeseen. Tarinatuote-kirjan ja muun hankkeeseen liittyneen markkinoinnin kautta poromokkakintaat pääsivät hienosti esille. Kullakin hankkeeseen mukaan otetulla tuotteella oli oma materiaaleihin ja tekniikoihin liittyvä tarinansa. Poromokkakintaille Sisko Ylimartimo omisti runon nimeltään Valkoinen poro auringolle.

Valkoinen poro auringolle

Kaikkeuden kohdusta poro syntyy
niin kuin villieläimet ja karja.
Porosta tulee ahkionvetäjä, taakankantaja.
Koparat kumisevat jäätyneellä maalla:
valkoinen poro auringolle, maaemolle muun värinen.
Poro antaa pohjoisen ihmiselle
kaikkinaisen hyvän, jokapäiväisen leivän, vaatteen ja särpimen,
ihan, peskin, puukontupen, kengän, käsineen.

Nykyään poromokkakintaat valmistetaan Tikkurituote-yrityksen nimissä. Majanderin ompelukone hurisee aamusta iltaan, kun hän ompelee yksityiskohtia myöten uniikkeja kintaita omassa työhuoneessaan. Heidi-tytär valmistaa kintaiden neuleosat Irma Majanderin kasveilla värjäämistä langoista. Kysyntää kintaille olisi enemmän kuin niitä ehtii ompelemaan. Alihankkijoiden käyttäminen ei kuitenkaan tule kysymykseen, sillä Majander on tarkka ompelutyön laadusta. Kalliin materiaalin kanssa ompeleen purkamiseen ei ole varaa, kaiken on onnistuttava kerralla. Kun kintaat valmistuvat, Irma tarkistaa jokaisen parin huolellisesti, ennen kuin ne lähtevät edelleen jälleenmyyjille. ”Pieni” yksityiskohta valmistusprosessissa on se, että Heidi-tytär tekee omat työvaiheensa Helsingin seudulla ja Irma Inarissa. Posti kuljettaa materiaaleja pohjoisesta etelään ja päinvastoin. Tikkurituotteella on eri puolilla Suomea yli kaksikymmentä jälleenmyyjää. Kintaiden myynnissä ei ole kovin suuria vuodenaikoihin liittyviä eroja, sillä ulkomaisista matkailijoista on eksoottista ostaa kesäaikaan näitä talvisia tuotteita.

Majander kertoo, että vapaapäiviä ei tule pidettyä kuin poikkeustapauksissa. Jos työ alkaa puuduttaa, voi lähteä kävelemään koirien kanssa, vaikka tunturiin. Ulkoilun jälkeen jaksaa jatkaa aina paremmin. Työn ollessa mielekästä, eläkkeelle ei malta jäädä, vaikka iän puolesta se olisi mahdollista. Vuosien myötä Irma Majander voi myös todeta: ”Kyllä käsityöllä elää.” Irma ja tyttären pieni perhe ovat saaneet elantonsa kintaista ja neuleista jo 1990-luvun lopulta lähtien. Irman lämpimin ajatuksin valmistamat Tikkurituotteen kintaat palvelevat varmasti hyvin omistajiaan.