Cygnaeuksen kasvattava käsityö
Cygnaeus oli vuosina 1858 -1859 tutustunut opintomatkallaan Euroopan ajankohtaisiin kasvatusopillisiin kysymyksiin. Hän uskoi lapsen omien voimien ja taipumusten kehittämiseen ja kannatti ihmisten veljeyden, tasa-arvon ja vapauden aatteita. Cygnaeuksen kasvatusnäkemys perustui 1700-luvulla eläneen, sveitsiläisen valistusfilosofin luonnonmukaisen elämänmuodon ja käsityötaitojen kannattajan Jean Jacques Rousseaun ajatuksiin.
Opetus ei Cygnaeuksen mukaan saanut olla ”tyhjiä, tylsiä ja vanhaan totuttuun tapaan tehtyjä työtemppuja, jotka eivät kysy hengen voimia” vaan sen tuli kehittää lasta sekä fyysisesti että henkisesti. Oikein järjestetyssä käsityönopetuksessa kehittyivät lapsen kätevyys, muoto- ja kauneusaisti sekä oppilaan omavarainen harkinta-, keksimis- ja luomiskyky.
Oikein järjestetty käsityönopetus
Työjärjestykset ja opetussuunnitelmat
Cygnaeus laati vuonna 1863 Jyväskylään perustetun opettajaseminaarin yhteydessä toimiville poika- ja tyttömallikouluille työjärjestykset ja opetussuunnitelmat. Sen mukaan tytöille ehdotettiin taloustöihin osallistumisen ohella puku- ja liinavaateompelua, liina- ja pitovaatteiden leikkaamista, kehräämistä, kutomista, sukankudontaa, palmikoimista, virkkaamista ja muita tarpeellisia käsitöitä.
Tyttöjen töitä maalaiskansakoulussa
Poikien opetuksen järjestäminen
Poikakoulussa pojat saisivat puolestaan harjoitella käyttämään puusepän, sorvarin ja sepän työkaluja, jotta he oppisivat valmistamaan talonpoikaiskodissa tarvittavia huonekaluja, talousesineitä ja maanviljelystyökaluja sekä laittamaan yksinkertaisia koneita, mekanisia työkaluja j.n.e..
Veistomallisarja
