Neljä ensimmäistä työntekijää valittiin loppukesästä ja alkusyksystä 1982: museonjohtaja ja kaksi amanuenssia sekä siivooja. Museonjohtajan ja ensimmäisen amanuenssin valintakriteereinä oli museoalan kokemus, toisen amanuenssin kohdalla kotiteollisuusalan tuntemus. Myös osalla myöhemmin valitusta henkilökunnasta oli vankka alan tuntemus, mitä museon neuvottelukunta jatkuvasti korosti ja mikä olikin välttämätöntä yhteistyössä mm. alan oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Vuonna 1985 työntekijöitä oli jo yhdeksän: entisten lisäksi toimistosihteeri, vahtimestari ja lipunmyyjä, kolmas amanuenssi sekä tekstiilialan konservaattori. Apuna olivat myös monet yliopistosta ja Petäjäveden kotiteollisuuskoulusta tulleet harjoittelijat.
Tavoitteena oli avata museo vuoden 1983 kesäkuussa, koska tiedossa oli kotiteollisuusväen 70-vuotisjuhlat. Onnistuimme tavoitteessamme, vaikka työntekijöitä oli vähän ja aikaa noin yhdeksän kuukautta. Siinä ajassa loimme museon sisäisen toimintakulttuurin, hankimme kalusteita ja toimistotarvikkeita, teimme ensimmäisen perusnäyttelyn tutkimustyön ja rakensimme näyttelyn sekä laadimme ensimmäisen julkaisun. Työpäivät olivat todella pitkiä, mutta kukaan ei valittanut, vaan kaikki olivat innostuneita. Käytettävissä olleet määrärahat eivät olleet suuret, mutta pystyimme toimimaan niiden puitteissa hyvin.
