1950-luvun Taito-lehti

1950-luku 1957 lehtien perusteella

1950-luvulle tultaessa pula-ajan säännöstelystä oli valtaosin luovuttu. Viimeisenä tuotteena vapautui kahvi vuonna 1954. Suomen talous kehittyi hyvin, ihmisillä alkoi olla hieman ylimääräistä rahaa ylellisyyksiin. Ulkomainen tuontitavara oli kysyttyä, mutta sitä saatiin vähän maahan. Kysyntää pyrittiin tyydyttämään kotimaisella tuotannolla (esimerkiksi farmarit).

Suomen kulttuurielämä alkoi elpyä myös. Erityisesti taideteollisuus niitti mainetta maailmalla, ja kansainvälinen massa- ja nuorisokulttuuri levisi omine muoti-ilmiöineen. Tyttöjen käsityötaito oli eduksi, kun vanhoista vaatteista ommeltiin uuden muodin mukaisia vaatekappaleita.

Kotiteollisuuden ihanteena pidettiin edelleen kansantaiteen esineistöä. Kansallinen muoto- ja värimaailma oli tunnusmerkki, joka erotti kotiteollisuuden taideteollisuudesta ja ammattikäsiteollisuudesta. Museomallien kopiointi ei kuitenkaan ollut tarkoituksenmukaista, vaan kotiteollisuuden tuli olla kosketuksessa aikansa ja ympäristönsä tarpeisiin.

Kaiken käytännöllisen työn tekemisessä materiaalin ja muodon yhdessä muodostaman kokonaisuuden tarkoituksenomaisuus oli tärkeää. Se myös automaattisesti takasi esineen kauneuden. Mutta muodon ja materiaalien suhteen, samoin kuin värien ja koristelujen katsottiin olevan sidottuja vallitseviin makusuuntiin, jotka muuttuvat jatkuvasti. Myös hinta oli merkittävä tekijä tarkoituksenmukaisuudessa. Käsin kehruun ja kutomisen myönnettiin muuttuneen kaiken käyttötekstiilin tuottamisesta ylellisyystyöksi. Sitä kannatti kuitenkin tehdä sen sisältämien muiden arvojen vuoksi.

Käsityön tekemisen tarkoitus muuttui. Työn tuottama tyydytys nousi merkittävämmäksi kuin sen tuottama taloudellinen hyöty. Siirtyminen hyödystä huviin myönnettiin myös Kotiteollisuuden piirissä.

Kotiteollisuus ja ideologiat

Kansantaiteen ja kotiteollisuuden suhteesta (1/1957)

Kansanomainen muoto- ja värimaailma on jatkuvasti kotiteollisuuden perustana. Se on tunnusmerkki joka erottaa kotiteollisuuden toisaalta taideteollisuudesta ja toisaalta ammattikäsiteollisuudesta. Museomallien kopioiminen ei täytä nykyajan vaatimuksia. Kotiteollisuuden harjoittajien tullee olla läheisessä kosketuksessa aikansa ja ympäristönsä tarpeisiin. Koristelujen suhteen tulee kuitenkin olla tarkka ja suosittava ajattomia ja ikuisia muotoja jotka soveltuvat nykyajan käyttöön.

» Kansantaiteen ja kotiteollisuuden suhteesta [PDF, 185Kt]

Käsityö tuotantona

Tarkoituksenmukaisuuden näkökohtia raaka-aineen valinnassa ja käytännöllisen työn suorituksessa (9/1957)

Valittaessa materiaalia valmistettavaan tuotteeseen on tunnettava sen ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet, ja harkittava, soveltuvatko ne suunnitellun esineen muotoon ja käyttötarkoituksiin. Tarkoituksenmukainen kokonaisuus on ilman muuta myös kaunis.. Vallitsevan makusuunnan ja muodin muuttuessa, on se myös otettava huomioon. Käsin kudottu ei voi enää kilpailla tehdasvalmisteisen kanssa, mutta sitä kannattaa tehdä sen erikoisominaisuuksien, arvokkuuden ja omin käsin tehdyn työn tuottaman tyydytyksen takia.

» Tarkoituksenmukaisuuden näkökohtia raaka-aineen valinnassa ja käytännöllisen työn suorituksessa [PDF, 667Kt]

Naiset ja turhuus

Oulun naiskotiteollisuuskoulun 75-vuotistaipaleelta (7/1957)

Oulun naiskotiteollisuuskoulu on maamme vanhimpia ja sen tarpeellisuus ymmärrettiin hyvin Oulussa ja lähipitäjissä. Pienten lapsirikkaiden kotien äidit toimittivat kansakoulun käyneitä tyttäriään saamaan jatko-opetusta käsityötaidossa kodin hyväksi ja myös ammatin harjoittamiseksi. Myös moni varakkaan kodin tytärkin pyrki kouluun kätevyyttään kehittämään.

» Oulun naiskotiteollisuuskoulun 75-vuotistaipaleelta [PDF, 180Kt]