Kymmenen vuoden aikana museossa oli yhteensä noin 70 näyttelyä eli joka vuosi kuudesta kymmeneen vaihtuvaa näyttelyä perusnäyttelyn lisäksi. Museon itsensä vuosittain toteuttamat vaihtuvat näyttelyt olivat teemanäyttelyitä, joista tehtiin myös julkaisu. Tämä periaatteemme osoittautui oikeaksi, sillä näyttelymme herättivät kiinnostusta ympäri maata ja toivat uudenlaista yleisöä museoon. Niistä kirjoitettiin paljon ja monien näyttelyiden järjestämisessä museon sanottiin olevan aikaansa edellä. Tuoreutta näyttelyihin toivat nykypäivän tuotteet ja tyylikkyyttä sisustusarkkitehtien käyttö näyttelyiden rakentamisessa.
Erityisesti näyttely Lammas on hyvä eläin – ei pure eikä potki herätti suurta huomiota, koska siinä osoitettiin suomenlampaan villan monipuolinen käyttö. Pottipilkkumi-näyttelyssä kerrottiin suomalaisten saviesineiden valmistuksesta ja käytöstä. Rauta on taottava kuumana oli laajin Suomessa koskaan järjestetty taontanäyttely. Myös suomalaista pellavaa ja suomalaisia kiviä sekä ryijyjä esitellyistä näyttelyistä tuli yleisön suosikkeja.
Monista teemanäyttelyistä tehtiin pienempiä kiertonäyttelyitä. Mm. lampaanvillaa esittelevä näyttely kiersi Porissa, Kuopiossa, Savonlinnassa, Oulussa, Hämeenlinnassa, Vaasassa ja Pietarsaaressa.
