Museon pihassa oli kaksi rakennusta, joista saatiin kipeästi tarvittuja lisätiloja. Pienempi oli ulkovarasto ja isompaan kunnostettiin konservointitilat kaupungin asiantuntijoiden ja museon konservaattorin yhteistyönä. Jyväskylään saatiin näin ensimmäisen kerran konservaattorin johtama tekstiilien konservointiyksikkö.
Vuonna 1987 saimme lisää tilaa museon viereisestä ns. Parviaisen talosta, joka oli vuonna 1908 valmistunut kauppaneuvos Hanna Parviaisen kaupunkikoti. Sinne sijoitettiin esineiden vastaanotto- ja luettelointitilat sekä käsikirjasto ja puusepänverstas. Lisäksi siellä oli kokoelmista vastaavan amanuenssin ja harjoittelijoiden työtiloja. Museon sosiaalitiloissa pidimme henkilökunnan tiistaipalaverit. Parviaisen talon tilat tuntuivat onnenpotkulta henkilökunnan, kokoelmien ja kirjaston kasvaessa. Tämän jälkeen museon toimitilat olivat yhteensä noin 700 neliötä.
Parviaisen talossa oli myös kaupungin käsityöläisille vuokraamia työtiloja. Sekin oli onneksi museolle, koska käsityöläisten kanssa tehtiin yhteistyötä mm. näyttelyiden ja torstaitapahtumien järjestämisessä. Ensimmäiset käsityöläiset olivat keraamikot Saila Blomqvist (nykyisin Avelin), Aija-Leena Lääperi ja Leila Sorvali-Laukkanen.
