Taito Pirkanmaa

Historia

perustettu 1912
Tampere
>> www.taitopirkanmaa.fi

Hämeen-Satakunnan Kotiteollisuusyhdistys ry. 1912-1990
Pirkanmaan kotiteollisuusyhdistys ry. 1991–2008
Taito Pirkanmaa 2009-

Taito Pirkanmaa perustettiin v. 1912 nimellä Hämeen-Satakunnan Kotiteollisuusyhdistys. Ensimmäisen johtokunnan puheenjohtajana toimi Toivo Paatola (v. 1920 asti). Väliaikaisena sihteerinä toimi aluksi yhdistyksen rahastonhoitaja Kaarlo Tiitola, mutta varsinaiseksi sihteeri-konsulentiksi valittiin 1914 Hulda Pakarinen, joka hoitikin toimea vuoteen 1939 asti.

» Kuvaus yhdistyksen perustamisesta: (Aamulehti 16.8.1913, A0211/AKH.UB.7. s. 161)

Muutamien kotiteollisuuden harrastajain keskuudessa Tampereella heräsi ensi ajatus kotiteollisuusyhdistyksen tarpeellisuudesta paikkakunnalle. Kokouksessaan toukok. 11 ja 22 pnä 1911 neuvoteltuaan Tampereelle perustetun Hämeen Käsiteos-Aitan liikkeen laajentamisesta päättivät sen kannattajat lisätyin voimin ryhtyä puuhaamaan kotiteollisuusnäyttelyä, jonka alue sisältäisi Hämeen-Satakunnan maanviljelysseuran piirin. Saman vuoden lokak. 21 pnä pitämässään kokouksessa tämä lisätty toimikunta piti kuitenkin näyttelyn aikaansaamiseksi varsinaista yhdistystä tarpeellisena, valitsi keskuudestaan pienen toimikunnan yhdessä Hämeen-Satakunnan maanviljelysseuran kanssa sille sääntöehdotusta sillä laatimaan, ja Kotiteollisuustarkastaja Lauri Mäkisen esitelmän jälkeen kaupungintalon juhlasalissa seuraavan jouluk. 17 pnä yhdistys perustettiin nimellä Hämeen-Satakunnan Kotiteollisuusyhdistys, joka sisältää samannimisen maanviljelysseuran alueen ja jonka kotipaikka on Tampere.

Koulut

Ensimmäisinä toimintavuosinaan yhdistyksellä oli yksi vakituinen, kiertävä mieskotiteollisuuskoulu, jossa opettajina toimivat Olli Pessi ja F. O. Mäkitalo. Naisten käsityöopetusta antoi väliaikainen kiertävä kutomakoulu, opettajanaan Fanny Tuomola. Kiertävien koulujen lisäksi järjestettiin kudonta-, värjäys- ja tallukkakursseja. 1920-luvulla yhdistys sai omistukseensa Tampereen Kutoma- ja Käsityökoulun, joka sijoitettiin kiinteäksi naiskäsityökouluksi Lempäälään kiinteän mieskäsityökoulun kanssa. Lisäksi toiminnassa oli tuolloin kaksi kiertävää naiskäsityökoulua.

Neuvonta

Ensimmäinen neuvonta-asema perustettiin Tampereelle vuonna 1952. Seuraavana vuonna neuvonta-asemat perustettiin myös Pälkäneen kirkonkylään ja Orivedelle. 1980–90-luvuilla neuvonta-asemia – sittemmin käsityökeskuksia ja käsityöneuvontapisteitä – on ollut 16–18 kpl.

Välitys: Pirkanmaan Kotityö Oy

Yhdistys perusti joulukuussa 1955 oman myymälän, Pirkanmaan Kotityön, Tampereelle osoitteeseen Rongankatu 2. Myymälän toiminta oli aluksi kotiteollisuustuotteiden, työvälineiden ja raaka-aineiden vähittäismyyntiä. Yhteistyötä Pirkanmaan Kotityö teki vuosikymmenien ajan Wetterhoffin, Helmi Vuorelma Oy:n ja Toijalan Kaidetehdas Ky:n kanssa. Yritys aloitti oman neule- ja poppanatuotannon 1960-luvulla. Vuonna 1971 liikkeen työryhmä sai valtion taideteollisuuspalkinnon poppanatekniikan ja -tuotteiden valmistuksen elvyttämisestä; yritys kehitti v. 1974 poppanakuteen, jota on markkinoitu myös muihin Pohjoismaihin. Oma Pirkka-kudonnaisten mallisto tuli tuotantoon v. 1978. Nykyisin Pirkanmaan Kotityö Oy:llä on Tampereella materiaali- ja tuotetukku sekä Taito Shop -myymälä.

Virstanpylväitä

1910-luku

• Hämeen satakunnan Kotiteollisuusyhdistys perustettiin Tampereella 17.12.1912.
• Kotiteollisuusjärjestöjen Keskusliitto maakunnallisten yhdistysten keskuselimeksi 1913.
• Kiertävä miesten kotiteollisuuskoulu perustettiin 1913.
• Valtiolta apuraha sihteeri-neuvojan palkkaamiseen. Hulda Pakarinen yhdistyksen ensimmäiseksi sihteeri-neuvojaksi vuonna 1914.
• Kiertävä kutomakoulu aloitti 1915.
• Kurssitoiminta vauhtiin 1916.
• Yhdistykselle ensimmäiset omat kangaspuut. Kudonta- ja muut kurssit suosittuja.
• Kiertävä naiskotiteollisuuskoulu aloitti 1918 Orivedellä.
• 1918 Sota pysäyttää yhdistyksen toiminnan joka aloitetaan lähes alusta.
• Vihtori Eskola aloitti mieskäsityönopettajana 1919.

1920-luku

• Valtakunnallinen kotiteollisuusnäyttely Tampereella 1922. Esillä runsaasti miesten myös miesten töitä.
• Lempäälän nais- ja mieskotiteollisuuskoulu perustettiin 1923.
• Yhdistys oli taloudellisesti hyvin tiukoilla.

1930-luku

• Hämeen-Satakunnan Maanviljelysseuran 25-vuosijuhlan käsityönäyttely 1935.
• Yhdistyksen talous tiukoilla ja henkilökunnan jaksaminen äärirajoilla.
• Lempäälän kotiteollisuuskoulun mittava laajennus 1939.
• Hulda Pakarinen jäi eläkkeelle ja uusi sihteeri-neuvoja J-A. leskinen aloitti työnsä 1939.

1940-luku

• Yhdistys toimitti tallukkaita sotilaille talvisodan aikana talvella 1940.
• Hulda Pakarinen palasi yhdistyksen palvelukseen 1940 J.A. Leskisen palvellessa siirtolaisten huollossa.
• Lempäälän mieskotiteollisuuskoulun toiminta keskeytyi sodan vuoksi. Koulu toimi armeijan koulutuskeskuksena vuodesta 1941.
• Naiskotiteollisuuskouluun oli ennätysmäärä hakijoita 1944.
• Lempäälän mieskotiteollisuuskouluun maataloustyöosasto 1945.
• Hulda Pakarinen eläkkeelle uudestaan, J.A. Leskinen siirtyi uusiin tehtäviin ja Sirkka-Liisa Kejonen aloitti sihteeri-neuvojana 1945.

1950-luku

• Hämeen –Satakunnan kotiteollisuusyhdistys täytti 40-vuotta. Juhla ja käsityönäyttely Tampereen ammattikoululla 1952.
• Tampereen ensimmäinen neuvonta-asema aloitti toimintansa Sotkankatu 18:ssa 1952.
• Pirkanmaan kotityö perustettiin 1955.
• Lempäälän kotiteollisuuskoulun lisärakennus valmistui 1957.

1960-luku

• Järjestettiin kotiteollisuusosasto Tampereen maatalousnäyttelyyn. Suunnittelijana Meiri Tuurna-Roos 1960.
• Tuotevalikoima laajeni ja kaupunkilaiset otettiin entistä enemmän huomioon.
• Neuletuotanto alkoi 1961.
• Yhdistyksen 50-vuotisjuhla 1962.
• Neulealan neuvonta- ja kurssitoiminta käynnistyi 1968.
• Tallukkaan kolmas tuleminen. Tallukaskurssit Tampereella menestys 1968.
• Ensimmäinen maakunnan neuvonta-asema perustettiin Längelmäelle 1969.
• Pirkanmaa ja Messukylän kansallispukujen kehitystyö alkoi 1969.
• Pirkka-langan kehitystyö alkoi 1969
• Pirkanmaan kotityön oma neuletuotanto kasvoi.
• Useita kiinnostavia ja menestyksekkäitä näyttelyitä Tampereella ja maakunnassa.

1970-luku

• Kotiteollisuuden arvonnousu
• Pirkka-langan kehitystyö jatkui ja ensimmäinen lankamallisto julkaistiin 1972.
• Yhdistykselle valtion taideteollisuuspalkinto poppanan kehitystyöstä 1971.
• Poppanakude tuotantoon 1973.
• Tampereen kotiteollisuusneuvonta -ja kurssitoiminta Tampereen kaupungilta Hämeen-Satakunnan Kotiteollisuusyhdistyksen hoidettavaksi 1974.
• Toimintaedellytykset vahvistuivat kun opetusministeriö myönsi yhdistykselle kymmenen valtionapuun oikeuttavaa tointa.
• Pirkanmaan kotityön tukkuosasto perustettiin. 1977.
• Pirkanmaa ja Messukylä kansallispuvut esiteltiin Tampereen kaupungin 100-vuotisjuhlan yhteydessä1979.
• Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia vierailivat Pirkanmaan kotityön Verkarannan myymälässä 1979.
• Yritystoiminta erotettiin neuvontatoiminnasta ja perustettiin Pirkanmaan Kotityö Oy 31.12.1979.

1980-luku

• Pirkanmaan Kotityö 25-vuotta 1981.
• Mattokutomo perustettiin Pohjolankadulle. Samoihin tiloihin muutti myös tukkuosasto 1981.
• Hämeen-Satakunnan kotiteollisuusyhdistys täytti 70-vuotta 1982.
• Vuonna 1988 yhdistyksen nimi muuttui Pirkanmaan kotiteollisuusyhdistys r.y.:ksi.
• Pirkka-sisustuslanka markkinoille 1982.
• Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta avattiin 1986.
• Pirkanmaan kotityön tukkuosasto, tuotanto-osasto ja mattokutomo muuttivat Finlaysonin tiloihin. Perustettiin värjäämö 1988.
• Tuotekehitysprojekti käynnistyi 1989.

1990-luku

• Näpsä käsityökoulu aloitti toimintansa 1990.
• Ensimmäinen kädentaitajien joulutori järjestettiin Verkarannassa 1991.
• Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistys ry täytti 80-vuotta 1992. Yhdistys juhlisti merkkivuottaan järjestämällä Näpsä-käsityökoululle tavallista juhlavamman syyskauden avauksen Verkarannassa 2.9.1992. Yhdistys halusi ylpeänä esitellä Näpsän toimintaa ja antaa lapsille ja nuorille pääosan 90-vuotisjuhlasta..
• Pirkanmaan Kotityö avasi uudet myymälätilat Hatanpään valtatie 24:ään. Verkarannan ja Rongankadun myymälät lopetettiin 1993.
• Maakuntien parhaat -laatumerkki Pirkanmaan Kotityön neuletuotannolle 1993.
• Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry aloitti Tule tekemään –tiedotuslehden julkaisemisen 1993.
• Artenet-koulutusprojekti alkoi, 700:sta hakijasta 60 valittiin yrittäjäkoulutukseen 1994.
• Verkarannassa aloitettiin pohjoismainen käsi- ja taideteollisuusnäyttelyiden vaihto. Ensimmäisenä Tampereella esittäytyi ruotsalainen Överbygruppen. Pirkanmaalaiset suunnittelivat näyttelyn Tukholmaan 1996.
• Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen 140 kurssilla ennätykselliset 1641 osanottajaa 1994. Tuotekehitysosasto muutti Finlaysonilta Verkarantaan, jonne perustettiin Pirkkaparvi-palveluyksikkö 1996.
• Pirkanmaan kansallispuvun tarkistus käynnistyi 1995 Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan maaseutuelinkeinopiirin rahoituksella. mallikankaat kudottiin Verkarannassa 1996 ja tarkistetut puvut esiteltiin 1997.
• Hämeen läänin taidetoimikunta myönsi huomionosoituksen Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry:lle ansiokkaasta toiminnasta käsi- ja taideteollisuuden hyväksi.
• Artenet-tuotteiden vienti Saksaan alkoi 1995. Kolmivuotinen Holz-puutuotteiden vientiprojekti Saksaa alkoi 1998.
• Pirkanmaan kotityö Oy täytti 40-vuotta 1995. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin uusi poppanamallikirja. Poppana ja paperinaru olivat 40-vuotisjuhlanäyttelyn tähtiä Verkarannassa. Paperilankakilpailulla haettiin uusia tuoteideoita.
• Suomen kädentaidot Messut järjestettiin ensimmäisen kerran 1995. Messujen järjestelyvastuu on kuulunut Tampereen Messut Oy:lle, mutta messujen teema ja toimeksianto on tullut yhdistykseltä
• Kymmenen vuotta 1996 täyttänyt Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta juhlisti merkkivuotta Helmiä -näyttelyllä, jossa oli esillä käyttöesineitä, koruja, tekstiileitä ja uniikkituotteita.
• Pirkanmaa Kotityö sisusti Ylöjärven asuntomessuille nuoren perheen kodin. Messuteltassa myyntiin 15 kädentaitajan tuotteita. Asuntomessuihin liittyen Verkarannassa järjestettiin sisustusarkkitehti Meiri Pirhosen kokoama Muoto ja käytäntö Käsikkäin -näyttely.

2000- ja 2010-luvut

• Pirkanmaan Kotityön Materiaalitukku toi markkinoille kansanomaisten ryijyjen kokoelman sekä ryijy- ja Fanttilangat 2000.
• Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen järjestämän värjärikisällin näyttötutkintoon valmentava Väriverstas-koulutus käynnistyi Tampereella 14.8.2000. Koulutus järjestettiin yhteistyössä opetusministeriön, Länsi-Suomen lääninhallituksen , Pirkanmaan Taitokeskuksen ja Tampereen teknillisen korkeakoulun kanssa.
• Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistys juhlisti 90-vuotista toimintaansa yhdessä Näpsä käsityökoulun kanssa Verkarannassa 2002.
• Ylöjärvellä tehtiin todellinen kulttuuriteko, kun kaupunki entisöi 1860-luvulla rakennetun arvokkaan Krankkulan talon Ylöjärven käsityökeskuksen käyttöön 2004.
• Pirkanmaan Kotityö Oy täytti 50 vuotta 2005. Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkarannassa järjestetty Hiljaisuus – tekstiilitaiteen kutsunäyttely tarjosi läpileikkaukseen Suomen ajankohtaiseen tekstiilitaiteeseen.
• Vuonna 2012 Taito Pirkanmaa täytti 100 vuotta. Julkaistiin teos: Taito Pirkanmaalla, Hämeen-Satakunnan Kotiteollisuusyhdistyksestä Taito Pirkanmaaksi 100-vuotta.

Lähde: Taito Pirkanmaalla
Hämeen-Satakunnan Kotiteollisuusyhdistyksestä Taito Pirkanmaaksi 100-vuotta

Hulda Pakarinen

Hulda Pakarinen valittiin yhdistyksen sihteeri-neuvojaksi helmikuussa 1914. Jälkikäteen huomattiin, että Pakarisen valinta sihteeri-neuvojaksi oli onnistunut valinta. Hän oli syntynyt Viipurissa ja käynyt siellä käsityökoulun, jonka jälkeen hän oli käynyt Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopiston Hämeenlinnassa. Hänellä oli aiemmin toiminut kotiteollisuusopettajana useissa oppilaitoksissa ja sihteerinä ja käsityöneuvojana Kuopion kotiteollisuusyhdistyksessä. Hämeen-Satakunnan kotiteollisuusyhdistyksen palveluksessa hän oli vuodesta 1914 vuoteen 1939 eläkkeelle jäämiseensä saakka.

1910-luku

Vuoden 1914 toimintakertomuksessa Pakarinen kertoo vuodestaan:

Ensimmäiset matkani talvikelien vallitessa tein etäisempiin seutuihin pitäen esitelmiä, johtaen keskusteluja ja yleensä toimien päästäkseni jonkinlaiseen tietoisuuteen paikkakunnalla vallitsevista kotiteollisuusoloista.. .. Keväällä kelirikon aikana matkustelin enimmäkseen rautatievarsien seuduilla ja kuljin Tampereen ympäristöllä. Alkukesästä pidin kahden värjäyskurssit, nimittäen Juupajoen Sahran kylässä ja Oriveden Pitkäjärvellä. Heinäkuun alkupäivinä olin Eräjärvellä avustamassa paikallisen kotiteollisuusnäyttelyn järjestämisessä ja tötitten palkitsemisessa.. Syyskuun alussa aloin työni pitämällä kasvivärjäyskurssit Oriveden Koivuniemellä. Sen jälkeen mikäli syksyisiä kauniita ilmoja ja laivakulkuja riitti tein matkan toisensa jälkeen. Vuoden lopulla aloin jakaa töitä kankaankudontaa taitaville Tampereen lähellä asuville maalaisnaisille.

Hulda Pakarinen käynnisti tuotteiden välitystoiminnan. Vuoden 1915 toimintakertomuksessa oli maininta että tuotteiden välitystoiminta oli melkoisesti laajentunut, jopa niin että tavaroiden lähettämiseen oli palkattava tilapäistyövoimaa. Naisten kurssitoiminta oli vilkasta ja erityisesti kudontakursseilla oli osanottajia.

Tallukkaantekokurssit

Vuoden 1915 lopulla yhdistys ja Tampereen kaupunkilähetys järjestivät yhdessä tallukantekokurssit. Kursseille oli kysyntää, sillä tehtaiden kenkä – ja saapastuotanto meni suurelta osin Venäjälle. Ensimmäiselle kurssille ilmoittautui 46 miestä ja 89 naista. Kurssin lopuksi pidettiin näyttely, jossa oli esillä satoja tallukkapareja. Hulda Pakarinen merkitsi muistiin: ” kursseilla oli annettu arvo käytännöllisille lämpimälle jalkineelle, joka viimeisinä vuosikymmeninä on halveksien saloseutujen kätköihin piiloitettu”.

Tampereen tallukkakurssit huomattiin eri puolilla Suomea ja niin yhdistykset ja seurat lähettivät edustajiaan oppimaan tallukantekoa. Hulda Pakarisesta tuli valtakunnan tallukkamestari numero yksi, joka kiersi itsekin pitämässä kursseja maan eri osissa. Tallukkaiden ”voittokulku” jatkui ainakin 1910-luvun loppuun saakka. Pakarisen muistokirjoituksessakin vuonna 1952 mainittiin hänen olleen tallukkatyön opetuksen alkuunpanija.

Sisällissodan puhkeaminen keskeytti yhdistyksen toiminnan kokonaan. Tampere oli yksi taisteluiden keskipiste. Taisteluiden jälkeen toiminta oli aloitettava lähes alusta.

1920-luku

Sodan jälkeisinä vuosina elettiin puutteen aikaa. Hulda Pakarisella töitä riitti; kursseja, neuvontaa, toimiston hoitoa, tarkastusmatkoja, puhetilaisuuksia ja lankojen hankintaa – pulan keskellä. ”Aivan ala-arvoinen ja riittämätön palkka … ovat karkottaneet työnhalun ja työn ilon”.

Ehkä pilkahduksen toi vuonna 1922 järjestetty laaja valtakunnallinen kotiteollisuusnäyttely, jota Suomen ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg puolisonsa Esterin kanssa kunnioitti vierailullaan.

Toimintoja kehitettiin ja Lempäälään perustettiinkin 1923 Mies -ja naiskotiteollisuuskoulu. Neuvojan toimistokin siirrettiin Lempäälään – väliaikaisesti. 1920-luvun alun taloudellisista vaikeuksista selvittiin. Hulda Pakarinen jaksoi edelleen toimia yhdistyksen puolesta; hoiti suhteita lehtiin, muutti yhdistyksen toimistohuoneeseen säästääkseen vuokrarahat – työ ja vapaa-aika yhdistyivät täysin.

1930-luku

Lama syveni syvenemistään. Yhdistyksen toiminnan esittelylle oli menestys Hämeen-Satakunnan Maanviljelysseuran maatalousjuhlat joiden yhteydessä oli käsityönäyttely. Hulda Pakarinen piti edelleen kursseja joiden avulla tuotiin esille ”kotoisia töitä ja kädentaitoja”. Jopa pellavankasvatusta ja lampaankasvatusta opeteltiin uudestaan. Pakarinen yritti jälleen omia fyysisiä ja henkisiä voimiaan säästämättä saada yhdistyksen talouden jaloilleen. Eräänä keinona kokeiltiin vuonna 1934 kankaiden kudontaa myyntiin. Hanke ei kuitenkaan onnistunut. 1930-luvun lopulla taloudellinen tilanne kohentui. Hulda Pakarisen terveys oli heikentynyt ja hän jäi eläkkeelle vuonna 1939, 64-vuotiaana palveltuaan yhdistystä 25 vuotta.

Vielä toisen maailmansodan aikana vuonna 1940 Hulda Pakarinen palasi töihin kun hänen seuraajakseen valittu J.A. Leskinen palveli siirtolaisten huollossa. Syyskuussa 1945 Pakarinen pääsi lopullisesti jatkamaan eläkepäiviään ja sai toistuvasti yhdistykseltä kiitokset uhrautuvasta työstään.

Lähde: Taito Pirkanmaalla, Hämeen-Satakunnan Kotiteollisuusyhdistyksestä Taito Pirkanmaaksi 100-vuotta.