Tiina Dahlman

Lahdenpoukama, puutarhan keskellä punainen talo valkein vuorilaudoin, kaksi koiraa pihamaalla ja seireenit kukkivat, pieni leppeä merituuli puhaltaa liiallista auringonpaistetta, Ahvenanmaalaista kesä idylliä parhaimmillaan.
Lukion jälkeen englannissa kieltä opiskelemassa käynyt Tiina Dahlman päätti parantaa myös ruotsinkielen taitoaan ja lähti kesätöihin Ahvenanmaalle vuonna 1969. Vuonna 1971 Tiina ja miehensä Johan Dahlman menivät naimisiin ja nyt tuota ruotsinkielen taitoa on karttunut jo pitkälti yli kolmenkymmenen vuoden ajan, viimeiset vuodet käsityöläisenä. Neulotut villapaidat ovat nykyään Tiinan vahvuus käsityöalalla.

Suomen kielen koulutuksen saanutta Tiinaa on aina käsityöalan eri tekniikat kiinnostaneet. Lasten ollessa pieniä tuli kokeiltua pellavan käsittely aina kasvatuksesta kudontaan saakka. Samoin villaa saatiin omassa pihapiirissä laiduntaneista lampaista. Kokeilujen tulokset tulivat ainoastaan omaan käyttöön. Ennen käsityöläisyyttä Tiina työskenteli neljä vuotta suomen opettajana ja lähes kaksikymmentä vuotta konttorissa. Ennen viidenkymmenen vuoden rajapyykkiä Tiina teki päätöksen, elämään on tultava muutos ja sen on tapahduttava pian. Muutoksen suunta selvisi erään kesäisen purjehdusmatkan aikana kun pariskunta pysähtyi Uuteenkaupunkiin ja Tiina meni hakemaan satamasta jäätelöä. Matka kesti yllättävän pitkään kun Tiina jäi keskustelemaan satamamakasiineissa villapaitoja myyneen Hilkka Kvanströmin kanssa. Tulevaisuuden suunta löytyi aivan yllättäen ja samalla matkalla Tiina sai neuvoja millainen neulekone tulisi ostaa ja muita käytännön neuvoja. Samana syksynä Tiina osti neulekoneen, Helsingistä irtisanoutui vakaasta ja turvallisesta työpaikasta ja koneneulomisen itseopiskelu alkoi. Kaikki tuo tapahtui vuonna 1996.

Kun Tiina oli opetellut alaa itsekseen alkoi vuonna 1998 Skärgårdssmak-hantverk -projekti johon hän laittoi hakemuksen ja pääsi mukaan heti ensimmäiselle kurssille. Kaikkein parasta antia projektissa oli tutustuminen muihin käsityöläisiin. Myös tuotteista arvioinnin kautta annettu palaute oli todella hyödyllistä samoin kuin markkinointiin saatu tuki.

Ensimmäisiin kuviovillapaitoihin Tiina haki mallit itämaisten mattojen ornamentiikasta, kunnes huomasi että mielenkiintoisia ja yleismaailmallisia merkkejä löytyi ahvenanmaalaisten talojen vanhoista puumerkeistä. Oma ja vieras kulttuuri kohtasivat. Muutaman käsityöläisen yhteistyönä on syntynyt myös yksi tarinoiltaan mielenkiintoisimmista Tiinan tekemistä villapaidoista, Kap Horn-villapaita. Villapaidan esikuva Herzozin Cecilian laivan kapteenin villapaita löytyy Maarianhaminan Merenkulkumuseon kokoelmista. Tasavallan presidentti Tarja Halonen puolisoineen on saanut Kap Horn villapaidan lahjaksi Tall Ship – racen yhteydessä.
Skärgårdssmak- hantverk- projektin ohella Tiina on ollut mukana Tekstiiliryhmä-projektissa, jossa joukko ahvenanmaalaisia tekstiilialan käsityöläisiä on hakenut rahoitusta atk-osaamisen kehittämiseen tekstiilialan käsitöiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Mukana on kankaanpainajia, kutojia ja neulojia.

Oman käsityöläisyytensä hyvänä piirteenä Tiina pitää tiettyä vapautta pystyä itse päättämään aikatauluistaan. Kesällä on tärkeää että tarvittaessa Tiina pystyy auttaa maanviljelijänä toimivaa poikaansa ja olemaan vaikka lapsenvahtina kiiresesonkien aikana. Käsityötuotteiden myynnin sesonkiluontoisuus on taas huono puoli, jonka vuoksi tulojen jakautuminen eri vuodenajoille on epätasaista. Käsityöläisyys on elämäntapa, joka on jatkuvasti läsnä. Aiempi palkkatyö mahdollisti että käsityöläisyyden aloitus oli helppoa. Ahvenanmaalaisten käsityöläisten yhteistyö on Tiinan mielestä tiivistä ja joustavaa. Ulkopuoliset väittävät että hyvään yhteistyöhön vaikuttavat lyhyet välimatkat.