Taito Ylä-Savo
perustettu 1973
Ylä-Savon kotiteollisuusyhdistys 1973-
Ylä-Savon käsi- ja taideteollisuusyhdistys 1991-
Iisalmi
>> www.taitoylasavo.fi
Perustaminen
Kunnallisneuvos Taito Rönkkö ja rehtori Kauko Härkönen kutsuivat kotiteollisuusalan ihmisiä eli kirjeen vastaanottajia: ”keskustelemaan ja mahdollisesti päättämään Ylä-Savon Kotiteollisuusyhdistyksen perustamisesta. Keskustelutilaisuus järjestettiin Ylä-Savon Ammattikoululla. Yhdistys rekisteröitiin vuonna 1973.
Iisalmessa vuodesta 1966 toiminut kotiteollisuusneuvonta-asema ja Varpaisjärven neuvonta-asema eriytettiin Kuopion seudun Kotiteollisuusyhdistyksen toiminnasta Ylä-Savon alueyhdistykselle. Iisalmen neuvonta-asemalla (Sankarinkatu 15) oli järjestetty useita maataloushallituksen myöntämiä kudontakursseja. Vuonna 1973 kudonnanopettaja Elvi Moilanen ja kotiteollisuusyhdistyksen Iisalmen neuvonta-aseman naistoimikunnan puheenjohtaja Lyyli Keränen ja johtokunta saivat jatkaa työtään paikallisen kotiteollisuuden edistämiseksi. Perustetun yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Marja-Liisa Sarvela.
Yhdistyksen perustamiskokouksessa Tahvo Rönkkö pitämässään puheessa pohtii Ylä-Savon kotiteollisuuden tilaa:
”Kotiteollisuus ansaintakotiteollisuutena, liiketoimintana, on jo nyt saatu eräin paikoin maassamme varsin menestyksellisesti toimivaksi. Tähän on mahdollisuuksia myös Ylä-Savossa, kunhan saamme asian liikkeelle emmekä vain jossittele.” – oma yhdistystoiminta- ” merkitsee koko Pohjois-Savon kotiteollisuuden voimistumista, ei ainoastaan aatteellisesti, vaan nimenomaan taloudellisesti, ja näin voidaan viedä eteenpäin sitä hyvää asiaa, joka Kuopion läänin alueella on jo alulle saatu ja toiminnassa, mutta johon tarvittaisiin lisää puhtia”.
Toiminnot
Yhdistys toimii kahdeksan kunnan alueella: Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Rautavaara, Sonkajärvi ja Vieremä.
Toiminnan periaatteena alusta lähtien on ollut yläsavolaisen käsityöyrittäjyyden tukeminen ja kehittäminen. Yhdistys on järjestänyt näyttelyitä ja kursseja.
Yhdistys on ollut mukana monenlaisissa tuotekehittelyhankkeissa.
Ja yhdistyksen tuotekehittelyhankkeen myötä on syntynyt Anna Q, Taito Ylä-Savon oma erillinen yritys.
Käsityökoulutoiminta aloitettiin 1990 ja kokeilutoiminta jo vuotta aiemmin. Käsityökoulujen välityksellä yhdistys on tehnyt yhteistyötä myös alueen kuvataidekoulujen sekä arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulun kanssa.
Taito Ylä-Savo Nyt
Vuonna 2013 yhdistys täytti 40 vuotta. Sen varsinainen toiminta pohjautuu edelleen pitkälti vuonna 1971 laadittuihin ohjesääntöihin: ”henkilökohtaista neuvontaa, kurssien, luentojen, näyte- ja havaintoesitysten järjestämistä, yhteistyötä muiden järjestöjen ja oppilaitosten kanssa, tilaustöiden valmistusta sekä mallien lankojen ja tarvikkeiden välitystä”.
Yhdistyksellä on viisi käsityökeskusta: Iisalmen käsityökeskus Alliina, Kiuruveden käsityökeskus, Lapinlahden käsityökeskus, Pielaveden käsityökeskus Pumpuliina ja Sonkajärven käsityökeskus Pellavilla.
Toiminnanjohtaja Eija Räsänen sanoo: Niissä ”pirta paukkaa ja sukkula lentää” aivan kuten vuoden 1967 lehtiartikkeli jo tuolloin kertoi. Vuodet ovat vierineet, neuvojat ja asiakkaat vaihtuneet, käsityötekniikat ja – välineet kehittyneet, mutta yhdistyksen alkuvuosien käsityöperinteet kulkevat muistissamme ja näkyvät teoissamme joka päivä.
Iisalmessa toiminut Taito Shop Venny ja Jussi lopetti toimintansa vuonna 2013 taloudellisten syiden vuoksi. Samassa osoitteessa toimivan Käsityökeskus Alliinan toiminta jatkuu edelleen entistä laajemmissa tiloissa.
AnnaQ – Taitoa Ylä-Savosta
AnnaQ on Ylä-Savon käsi- ja taideteollisuus ry:n tuotemerkki. Se on syntynyt kunnioituksesta lapinlahtelaiseen Halosten taiteilijasukuun kuuluneen Anna Halosen (1899-1972) perintöä kohtaan. AnnaQ vaalii laatutietoutta (Q=quality) sekä suomalaista maaseutua ja käsityöläisyyttä. AnnaQ valmistaa ja markkinoi ryijyjä Anna Halosen mattokutomon alkuperäisluonnosten pohjalta sekä tämän päivän tekstiilisuunnittelijoiden malleista.
Anna Halonen hyödynsi taiteellista luomisvoimaansa mattokutomossaan Kouvolassa 1920-50 -luvuilla. Siellä hän värjäsi villalankoja, joista valmistettiin mattoja ja ryijyjä taiteilijoiden luonnosten pohjalta. Ryijyjä suunnittelivat mm. Halosen kolme veljeä: taidemaalarina tunnettu Kalle (1899-1947), näyttelijä ja kuvanveistäjä Eemil (1875-1950) sekä taidevalaja Arttu (1885-1965).
Anna Halosen kutomon mittava matto- ja ryijyluonnosten kokoelma on nykyisin Halosten museosäätiön omistuksessa. Lapin yliopiston tekstiilitaiteen professori Kristiina Hänninen valitsi kokoelmasta ryijyjä AnnaQ:n mallistoon. Uustuotantona valmistettavien ryijyjen loimena käytetään villalangan ohella puuvillaa ja nukkalankoina teollisesti värjättyjä lankoja AnnaQ:n malliston uudet tekstiilitaiteilijoiden suunnittelemat ryijyt ovat geometrisen selkeitä sisustusryijyjä, joita saa myös tarvikepaketteina. Uutuutena on kasteryijy, jota käytetään vihkiryijyn tapaan. Kastetilaisuudessa ryijy asetetaan lattialle ja tilaisuuden jälkeen se ripustetaan kodin seinälle. Ryijyn taakse voidaan kirjoa kastettujen lasten nimet ja syntymäajat. Kasteryijyjä ovat suunnitelleet Hanna Korvela, Mari Nurminen ja Kirsi Saravesi professori Jouko Martikaisen laatimien kasteen kristilliseen sanomaan perustuvien kuvaohjeiden pohjalta.
AnnaQ-malliston valmistus, kutojien koulutus ja tuotantomenetelmien kehittäminen on toteutettu Tukeva-tuotekehitysprojektin (1998-2000) ja Taikova-projektin (2000-2003) puitteissa.