Nykytoiminta
perustettu 1917
Hyvinkää
Nykyisin Taito Etelä-Suomi
Yhdistys on toimintansa aikana mukautunut ajan mukana kurssien ja kiertävien kotiteollisuuskoulujen järjestäjästä monipuoliseksi käden taitojen osaajaksi säilyttäen toiminta-ajatuksen, eli suomalaisen käsityön edistämisen elinkeinona, kulttuurina ja taitona.
Nykyisin yhdistys tarjoaa aikuisille järjestetyn harrastustoiminnan lisäksi lapsille ja nuorille mahdollisuuden opiskella käsityön taiteen perusopetusta ja järjestää heille loma-aikoina monipuolisia käden taitojen kursseja.
Alueen käsityöyrittäjien kanssa yhdistys on toiminut yhteistyössä tarjoamalla heille koulutus- ja konsultointipalvelua sekä mahdollisuutta osallistua käsityöyrittäjyyttä tukeviin hankkeisiin. Yhdistys tukee alueen yrittäjien elinkeinotoimintaa myymällä yhdistyksen Pitsitupa-myymälässä ja Rataliinan joulumyymälässä alueen käsityöyrittäjien tuotteita.
Toimipaikat – Käsityökeskukset ja myymälät
Taito Uusimaa ry tarjoaa Uudellamaalla yhteensä 11 käsityökeskuksessa Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Nurmijärvellä, Tuusulassa, Vantaalla, Lohjalla, Mäntsälässä ja Orimattilassa:
- kudonnan neuvontapalveluja ja materiaalimyyntiä
- kurssi– ja klubitoimintaa sekä tilauskurssipalvelua
- lasten loma-aikojen kursseja
Yhdistyksellä on Orimattilassa Pitsitupa-myymälä ja Hyvinkäällä Rataliina-joulumyymälä, jossa myydään käsityöläisten tuotteita ja järjestetään jouluisia käden taitojen kursseja.
Käsityökeskukset ja käsityökoulut toimivat osittain kuntien tuella kuntien tarjotessa niille tilan ja/tai avustusta neuvojan ja opettajien palkkakuluihin.
Käsityökoulu, kurssit, koulutustoiminta – Käsityökoulu Helmi
Taito Uusimaan käsityönkoulun tilat Hyvinkäällä sijaitsevat Wanhassa Villatehtaassa, joka toimii Lasten ja nuorten kulttuurikeskuksena. Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta järjestävä Käsityökoulu Helmi aloitti toimintansa Hyvinkäällä vuonna 1993, mutta vastaavaa toimintaa on yhdistyksellä ollut jo 1980-luvulla.
Oppilaat ovat lapsia ja nuoria sekä aikuisia, jotka kokoontuvat kerran viikossa 2-4 tuntia. Käsityön taiteen perusopintojen laajuus on 540 opintotuntia ja syventävien opintojen laajuus 740 opintotuntia. 2000-luvulla yhdistys laajensi käsityökoulutoimintaansa ottamalla ohjelmaansa aikuisten taiteen perusopetuksen. Aikuisten käsityökoulu on nimeltään Aiku-Helmi.
Toiminnan keskeisiä alueita:
Yrityspalvelut, projektit, hankkeet ja yhteistyö
Yhdistys on koko toimintansa ajan osallistunut sekä kulttuuri- että yrittäjyysprojekteihin. Lohja-projekti kartoitti jo vuonna 1982 alueen käsityökulttuuria. Sen tuloksena suunniteltiin ja toteutettiin uusia perinteeseen pohjaavia käsityötuotteita.
1990-luvulla yhdistys toimi käsityöyrittäjyyden hyväksi: UusiMaaSeutu-hanke pyrki edistämään käsityöyrittäjien toimintaedellytyksiä alueella ja käsityöyritysneuvojien koulutusohjelman pohjalta perustettiin Taito-yrityspalvelut, jotka tarjoavat konsultointia ja koulutusta.
1990-luvulla yhdistys osallistui valtakunnalliseen yritysneuvojien koulutusohjelmaan, ja otti uudeksi toiminta-alueeksi käsityöyrittäjyyden tukemisen. Tähän toimeen yhdistys koulutti ja palkkasi puolipäiväisen yritysneuvojan.
Uudenmaan käsityöyrittäjäklubin jäsenille järjestettiin yhteistapaamisia, tarjottiin konsultointipalveluja ja mahdollisuutta osallistua alueella järjestettäviin käsityöyrittäjyyttä tukeviin hankkeisiin. Hankkeiden sisällöt rakentuivat yrittäjien tarpeiden mukaan. Ne sisälsivät niin yrittäjyyden perusasioita kuin uusien toimintamuotojen käynnistämistä, verkostoitumista ja siirtymistä sähköiseen markkinointiin ja kaupankäyntiin.
Yhdistyksen tarjoamiin käsityöyrittäjille suunnattuihin yrityspalveluihin kuuluvat käsityöyrittäjyyden erikoispiirteet huomioon ottavat koulutus- ja konsultointipalvelut ja Suomen taitoverkon aluetason sekä alueellisen käsityöyrittäjärekisterin ylläpito.
Näyttelyt
Lasten ja nuorten kulttuurikeskuksessa Villa Artussa järjestettiin 7.11. – 21.12.2007 yhdistyksen 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ryijyaiheinen näyttely. Esillä oli mm. lasten pikkuryijyjä ja suomalainen designryijykokoelma.
Kansallispukuneuvonta
Taito Uusimaalla on monipuolinen kokemus kansallispukujen valmistamisesta, niiden perinnepohjan tarkistamisesta ja uusien pukujen kokoamistyöstä. Yhdistys tarjoaa kansallispukuneuvontaa Järvenpään käsityökeskuksessa, siellä voit saada apua kansallispuvun valinnassa, osallistua kursseille tai hankkia tarvikkeita uudenmaan alueen kansallispukuihin. Yhdistys suoritti 1980-luvulla uusimaalaisten kansallispukujen tarkistustyötä yhdessä Suomen kansallispukuneuvoston kanssa. Tarkistetut puvut ovat Askolan, Vihdin ja Nurmijärven naisen ja miehen puvut sekä Hausjärven, Mäntsälän, Pornaisten, Porvoon pitäjän ja Tuusulan naisen puvut.
Oma tuotanto
>> Lue pdf: Uutuustuotteet ja tapahtumat kevät 2010, Taito Uusimaa
Taito Uusimaa ry:n oma tuotanto sisältää myös tekemispaketit, joihin varsinkin viime vuosina on panostettu. Tekemispaketeissa käsityö harrastajat saavat tarvittavat materiaalit, työvälineet ja ohjeet valitsemaansa tuotteeseen ja pystyvät itse valmistamaan tuotteen. Esimerkiksi vuonna 2010 suunniteltiin Sinun tähtesi-mallisto.
Historia
Uudenmaan kotiteollisuusyhdistys 1917- 1991
Uudenmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistys 1991- 2006
Taito Uusimaa 2006-
Aloitteen Uudenmaan kotiteollisuusyhdistyksen perustamiseksi teki Frans Jokela Uudenmaanläänin Maanviljelysseuran kokouksessa 27.4.1916.
Tässä ns. perustavassa kokouksessa olivat läsnä johtajatar Fanni Syrjänne, tarkastaja Frans Jokela, agronomi H. J. Linna, rouva Naimi Reita, emäntä Maiju Sarjakoski, opettaja Väinö Valkama sekä Suoma Heinilä ja Meeri Kahva. Yhdistys perustettiin varsinaisesti vuonna 1917 ja puheenjohtajaksi valittiin H. J. Linna. Taloudellisen merkityksen ja hyödyn lisäksi kotiteollisuusyhdistyksen perustamisen nähtiin olevan tärkeää myös asumisviihtyvyyden ja käsityöperinteiden vaalimisen kannalta. Yhdistyksen kotipaikka on ollut alusta asti Hyvinkää.
Tilat
Yhdistyksen toimisto sijaitsi aluksi sihteeri-konsulentin yksityisasunnossa ja 1930–1950-lukujen aikana vuokratiloissa.
Vuonna 1959 yhdistys perusti ensimmäisen neuvonta-asemansa Hyvinkäälle (os. Vaiveronkatu 2), jonne myös toimisto sijoitettiin. 1970 yhdistys siirtyi vuokralle Posti- ja Lennätinhallituksen tiloihin, nk. Vanhaan Postitaloon Hyvinkään aseman tuntumaan.
Koulut ja kurssit
Yhdistys sai 1917 haltuunsa kiertäviä mies- ja naiskäsityökouluja, jotka myöhemmin vakinaistuivat kiinteiksi kouluiksi Nurmijärvelle, Vihtiin ja Orimattilaan. Uudenmaan Kiertävä Mieskotiteollisuuskoulu oli sijoitettuna Pukkilan pitäjään, Hyvinkäälle, Pusulaan, Nummelle, Iittiin ja Nurmijärvelle. Koulun varsinaisena opettajana toimi Seelim Mattila vuodesta 1921 aina siihen asti, kunnes koulu 1950 siirtyi Nurmijärven kunnalle Nurmijärven Kotiteollisuuskouluksi.
» Mieskäsityökoulujen päättäjäisistä. (tuntematon lehti, luult. v. 1933-34)
Mieskäsityökoulun päättäjäiset aloitettiin laulamalla ”Oi kuningasten kuningas”, jonka jälkeen paikallistoimikunnan puheenjohtaja maanvilj. Järvinen piti tervehdyspuheen ja omisti hiljaisen hetken edesmenneen toimikunnan jäsenen rouva Naimi Reitan muistolle.
Koulun oppilaiden puolelta pidettiin kaksi esitelmää, toinen kärrinpyörän valmistuksesta ja toinen koristamisen tarkoituksesta. Laulettua ”Työ Suomen hyväks uhratkaamme”, piti kansanedustaja J. E. Lampinen juhlapuheen, huomauttaen miten tällaisten koulujen työ on suurimerkityksellistä maataviljelevän väestön lapsille ja toivoi, että tämänlaisia kouluja pitäisi avustaa myöskin valtion puolelta kyllin riittävillä vuotuisilla apurahoilla, kiittäen samalla Iitin kunnanvaltuustoa, joka on oivaltanut koulun tarpeellisuuden ja myöntänyt koululle tarpeellisen huoneuston ja avustanut sitä vielä rahallisestikin. Konsulentti Taavi Tuovinen lausui kalevala-aiheisen runon ”Työn laulu” ja op. Mattila jakoi todistukset sekä puhui oppilailleen mieliinpainuvia kehoituksia elämän matkaeväiksi. Tilaisuus lopetettiin yhteisesti laulamalla Maamme.
Tuntematon lehti, luult. v. 1933-34.
Uudenmaan I Kiertävä Naiskotiteollisuuskoulu toimi usealla eri paikkakunnalla Uudenmaan alueella, keskittyen kuitenkin 1950-luvulla Orimattilan ja Hyvinkään seuduille. Ensimmäisten toimintavuosien aikana opettajina toimivat Hilma Kaija, Eva Paarma, Fanni Kannisto ja Katri Lassander. Uudenmaan II Kiertävä Naiskotiteollisuuskoulu toimi 1946–1957 Vihdissä, Nurmijärvellä ja Pukkilassa.
Yhdistyksen kiertävät kotiteollisuuskoulut muuttuivat vähitellen kiinteiksi kouluiksi ja siirtyivät kuntien omistukseen. Vuonna 1950 kotiteollisuuskoulu siirtyi Nurmijärven kunnan hoitoon. Naiskotiteollisuuskoulu muuttui vuonna 1966 Orimattilan kunnan omistukseen kiinteäksi naiskotiteollisuuskouluksi. II Kiertävä naiskotiteollisuuskoulu muuttui vuonna 1958 Vihdin kunnan omistamaksi kiinteäksi naiskotiteollisuuskouluksi.
Alkuvuosina yhdistys järjesti alan kursseja, esitelmiä, näyttelyitä ja kilpailuja. Tavoitteena oli kouluttaa käsin tekemiseen ja herättää harrastuneisuutta kotiteollisuuteen. Haluttiin myös korostaa kotiteollisuuden taloudellista merkitystä tuotteita itse tekemällä sekä merkitystä asumisviihtyvyyden lisääjänä ja käsityöperinteen vaalijana.
Yhdistyksen järjestämät kurssit 1920–30-luvulla olivat lyhytkursseja kudonnassa, ompelussa ja erilaisissa puutöissä. Lisäksi järjestettiin kirjansidonta-, maalaus-, patjojenvalmistus- ja jalkinekursseja. 1960-70-luvuilla kursseja järjestettiin yhteistyössä kotiteollisuuskoulujen kanssa. Kurssit olivat tuolloinkin lyhyitä, yhteen työtapaan keskittyviä. 1970-80-luvulla kansallispuvun valmistuskurssit olivat erittäin suosittuja.
Neuvonta ja välitys
Yhdistyksen ensimmäisenä neuvojana ja sihteerinä toimi opettaja Taavi Tuovinen. Neuvonta-asema toiminta aloitti kiertävinä neuvonta-asemina. Aluksi niitä kutsuttiin ”Kotien neuvonta-asemiksi”. Neuvonta-asemat viipyivät eri kuntien alueella 2-3 viikkoa tarjoten erilaisia lyhytkursseja. Toiminnasta ilmoitettiin paikallislehdissä.
Yhdistyksen ensimmäinen neuvonta-asema perustettiin Hyvinkäälle 1959. Aiemmin, 1940-50-lukujen vaihteessa, yhdistys teki yhteistyötä kuntien kanssa ja järjesti kiertävää neuvontaa eri paikkakunnille: ”asema toimi kunnan alueella 2-3 viikkoa, kunta antoi huoneiston, valon ja lämmön, yhdistys neuvonnan”.
Neuvonta-asemaverkoston laajeneminen alkoi 1960-luvulla, jolloin asemia perustettiin Järvenpäähän, Jokelaan, Keravalle, Nummeen ja Rajamäelle. Vuosina 1977–78 perustettiin seitsemän uutta asemaa. 1980-luvun lopulla neuvonta-asemia oli toiminnassa 19. Yhdistyksellä oli liikkeitä neuvonta-asemien ja myöhemmin käsityökeskusten yhteydessä. 1950-luvulla yhdistys järjesti kuitenkin joulumyyjäisiä. Tällä hetkellä yhdistyksellä on jouluisin auki oleva Rataliinan joulumyymälä Hyvinkäällä ja Orimattilassa Orimattilan pitsitupa.
» Uudenmaan kotiteollisuusyhdistys täyttänyt 50 vuotta, Kotiteollisuus 1/1968, 11-12, Else Mattila
Kuusikymmenluku aloitettiin jälleen vaikeuksien merkeissä: tuntui ajoittain siltä että maakunta ei kotiteollisuutta tarvitse. Neuvonta-asemalla oli hiljaista, tosin koulut ja kurssit jatkuivat entiseen tapaan. Mutta aallonpohjaa seuraa aina aallonharja: tällä hetkellä ovat näkymät hyvinkin valoisat. Neuvonta-asemat toimivat täystyöllisesti, uusia pyydetään perustettavaksi ja perustetaankin. Toimintaluvut osoittavat jyrkkää nousua eikä kotiteollisuutta tarvitse enää tyrkyttää.
Kotiteollisuus 1/1968, 11-12, Else Mattila
Muuta
Yhdistys toteutti 1970–80-luvuilla käsityöperinnekeruita mm. Lohjalla ja Nurmijärvellä yhteistyössä mm. alueensa kulttuurilautakuntien ja Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopiston kanssa. Wetterhoffin opiskelijat suunnittelivat sisustustekstiilejä ja kirjontamalleja hyödyntäen vanhoja malleja. Keruiden tavoitteena on ollut palauttaa perinteiset mallit alkuperäiseen ympäristöönsä uudistettuina. 1990-luvulla yhdistys panosti yhteistyöhön alueensa käsityöläisten kanssa ja järjesti yritystoimintaan ja tekniikoihin liittyviä kursseja.