Åbolands hantverk rf. Taito Åboland
grundat 1937
Parainen
>> www.gullkrona.fi
Åbolands hemslöjdsförening r.f. 1937-1987
Åbolands hantverk rf. 1987-
Gullkrona Hemslöjd (Oy Gullkrona Ab) 1962 –
Yhdistyksen perustaminen
Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 10.1.1937 Turussa.
Ensimmäiseen hallitukseen kuuluivat vuorineuvos (bergsrådet) Emil Sarlin (puheenjohtaja) ja jäsenet: kansakoulun tarkastaja Hugo Högnäs (varapj.), rehtori Arne Engström (sihteeri), johtaja Mårten Ingman, toimittaja Einar Holmberg, kansakoulunopettaja Axel Bergendahl, maisteri Erik Hofman. Varajäseninä toimivat opettaja Axel Österberg, talonpoika (hemmansägare) Herman Pettersson, talonpoika Verner Abrahamsson ja yhdistyksen taloutta tarkasti prokuraattori (prokurist) Carl Hjalmar Jeanson.
Yhdistyksen toiminta
Kotiteollisuuskoulujen perustamisesta ja ylläpitämisestä tuli yhdistyksen tärkein tehtävä. Syksyllä 1938 aloitti Kimito manliga hemslöjdsskola (Kemiön mieskotiteollisuuskoulu) ja vuodesta 1953 lähtien Åbolands manliga hemsljödsskola) 1939 yhdistys liittyi Kotiteollisuusyhdistysten keskusliittoon. Ensimmäisenä vuonna yhdistyksen toiminta keskittyi ensisijaisesti kotiteollisuuskoulun ympärille. Kiertävien koulujen ohella alettiin perustaa neuvonta-asemia, jotka keskittyivät kudonnan ja ompelun neuvontaan. Ajan kuluessa kurssitoimintaan otettiin mukaan ajankohtaisia erikoiskursseja, kuten koneneulekursseja, huovutusta, nauhakursseja, kasvivärjäystä, pellavanmuokkausta ja olkitöitä.
1960-luvulla yhdistyksen tärkeäksi tehtäväksi tuli saaristolaiskäsityötaitojen ja tekniikoiden säilyttäminen Tuleville sukupolville. Oli luotava hyvät jälleenmyyntikanavat käsityöläisten valmistamille saaristolaiskäsityötuotteille. Yhdistys halusi edistää kotiteollisuustuotteiden markkinointia ja vuonna 1962 perustettiin Gullkrona Hemslöjd, jonka nimeksi tuli vuodesta 1982 lähtien Oy Gullkrona Ab. Yhdistykselle palkattiin ensimmäinen vakituinen konsulentti Raili Grönblom, josta myöhemmin tuli yhdistyksen toiminnanjohtaja. Grönblomin sydämen asiaksi tuli saaristolaiskäsityötaidon ylläpitäminen ja uudistaminen.
Kimito Hemslöjdskolan
Yhdistys sai tilat koululle kesällä 1938 Engelsbystä. Puutyöosasto aloitti toimintansa syksyllä 1938 ja vuonna 1942 aloitti toimintansa metallityön osasto. Kotiteollisuuskursseja pidettiin myös ulompana saaristossa, kuten Nauvossa ja Iniössä.
Koulua laajennettiin vuonna 1948, sillä opetuksen lisäännyttyä tilat kävivät ahtaaksi. Lopulta yhdistys osti tontin olemassa olevan koulun vierestä ja alkoi rakentaa uusia tiloja. Uusi koulurakennus rakennettiin entisen viereen vuonna 1956. Vuonna 1961 koulurakennukseen tehtiin toinen kerros. Koulu lopetti toimintansa keväällä 1969.
Neuvonta- ja kurssitoiminta
Kemiö, Hemslöjden – Kutomatupa
1947 yhdistys selvitti yhteistyössä Kemiön- ja Paraisten marttayhdistysten kanssa mahdollisuutta käynnistää käsityön neuvontatoiminta. Valtionapua saatiin sekä mies- että naisneuvojien palkkaamiseen. Kiertävä kurssi- ja neuvontatoiminta jatkui vuoteen 1953. Kemiöön ja Paraisille suunniteltiin myös kiinteitä neuvonta-asemia; kudonnan ja ompelun neuvonta-asema perustettiin lopulta Kemiöön. Kursseja järjestettiin satunnaisesti. Vuonna 1980 avattiin neuvonta-asema vanhan Säästöpankin taloon. Neuvonta-asema muutti vuonna 1986 Ekallènin tiloihin. Kemiössä.1980-luvulla suosittuja kudonnaisia olivat matot, käsipyyhkeet, poppanat ja raanut.
Turun – Hemslöjden – kutomatupa
Vaikka yhdistyksen kotipaikka oli Turku se toimi ensimmäiset vuosikymmenensä Turun ulkopuolella Kemiössä ja Paraisissa. Gullkronan tiloissa (V. Strandgatan) 1971-73 aloitettiin kudonnanneuvonta. Toiminta loppui ja vuonna 1978 yhdistyksen neuvonta-asema avattiin Aurakadulle Svenska Gårdenin taloon. Eskilinkatu 3:een vanhaan sanomalehtitaloon muutettiin 1984 ja edelleen Auran Panimon vanhoihin tehdastiloihin vuonna 1987.
Paraisten – Hemslöjden – Kutomatupa
Vuonna 1953 Paraisille perustettiin kiinteä neuvonta-asema, joka oli vuodesta 1954 Oy Partek Ab:n omistuksessa ja palasi yhdistyksen omistukseen 1980. Neuvonta-aseman toiminta oli vuosikymmeniä hyvin vilkasta, joskus lähes ”ylikuormittunutta”, sillä Partekin työntekijöiden perheillä on ollut etuoikeus käyttää kudontatiloja. Vuonna 1974 neuvonta-asema avattiin ”Gula Husetin” tiloihin (Klockarstårget). Lisätilan tarpeessa yhdistys vuokrasi osan ”Blå Husetista” ja yhdistyksen neuvonta-asema sai sieltä tilat 1985. Gula Husetissa järjestettiin monipuolisesti kursseja, suunniteltiin kudonnaisia ja painettiin kankaita.
Gullkronan käsityökoulu lapsille ja nuorille
Gullkronan käsityökoulu aloitti toimintansa syksyllä 1991. Paraisilla ensimmäinen varsinainen ryhmä aloitti jo vuonna 1990. Tuosta syksystä lähtien käsityökoulutoimintaa on alueella ollut. Käsityökoulu pyrkii herättämään kiinnostuksen käsityötä kohtaan. Lapset oppivat työskentelemään ryhmässä ja he saavat luottamusta siihen että osaavat itse tehdä käsitöitä. Ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden jälkeen lapsilta ja heidän vanhemmiltaan saatu palaute on ollut positiivista. Käsityökoulu on kaksikielinen vaikka alussa oppilaat olivat ainoastaan ruotsinkielisiä.
Muu toiminta – näyttelyt ja hankkeet
Yhdistys on tukenut ja tuonut voimakkaasti esille saaristolaiskäsityöläisyyttä. Yhdistys on osallistunut aktiivisesti yhteisnäyttelyihin ja järjestänyt omia näyttelyitä vuosikymmenten aikana. Saaristolaisyhteistyötä on tehty tiiviisti myös Ruotsin ja erityisesti Tukholman saariston suuntaan. Turunmaan käsityöläiset ovat osallistuneet aktiivisesti erilaisiin alueellisiin hankkeisiin, kuten Skärgårdssmak – hantverk.
Yhdistys hallinnoi Konstrundan – avoimet ateljeet -tapahtumaa. Konstrundan avaa taiteilijoiden, muotoilijoiden ja käsityöläisten työhuoneet yleisölle. Tapahtuma järjestetään samanaikaisesti Pohjanmaalla, Turunmaalla, Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Tapahtuma tarjoaa kävijöille mahdollisuuden tutustua tekijöihin ja teoksiin: kuvataiteesta käsityöhön, valokuvista videotaiteeseen, siinä ympäristössä, jossa työtä tehdään.
Toukokuussa 2013 yhdistys järjesti Knit ’n’ Tag Turku tapahtuman, jolloin Turussa neulottiin graffitia!
Gullkrona Hemslöjd – Oy Gullkrona Ab
Kemiönsaarelainen Kuvaamataidonopettaja Lena Ringbom-Lindén oli Gullkronan taustatyön ja perustamisen takana 1950-60-luvuilla. Hänen toiveenaan oli se että Turunmaan alueen käsityötaitoa tulee säilyttää ja edelleen kehittää. Tätä visiota toteuttamaan palkattiin yhdistyksen konsulentiksi Raili Grönblom.
Matkailijoiden tarpeisiin haluttiin kehittää erityisesti heitä varten suunniteltuja, saaristolaistuotteita jotka pohjautuivat perinteeseen. Toisaalta myös oman alueen käsityöläisille haluttiin tarjota mahdollisuus kehittää itselleen sivuelinkeino ja sivutuloja. Tähän tarkoitukseen kehiteltiin käsityökeskus ja –liike Gullkrona, joka sai nimensä Saaristomeren ulapan mukaan.
Käsityöläisille suunniteltiin malleja erilaisiin tekstiileihin ja samoin etsittiin vanhoja malleja kovien materiaalien tuotteisiin; Hiittisten kruunu, Brunäsin lyhty ja Tilda tädin henkari. Tuotekehittelyssä oltiin perusteellisia, sillä kuvioita ja malleja kerättiin niin vanhoista tekstiileistä kuin puu- ja metallituotteista. Näitä ohjeita ja malleja käsityöläiset sitten hankkivat itselleen ja valmistivat myyntiin Gullkronan myymälöihin. Kudontatupien ohella Gullkronalla oli 1970-luvulla toiminnassa jonkin aikaa myös puusepänverstas.
Gullkronan aktiivinen toiminta tuotekehittelyn eteen on jatkunut koko sen toiminnan ajan. 1990-luvulta kehitystyötä on tehty yhteistyössä mm. muiden saaristoalueiden kanssa Eu-hankkeiden avulla.
Aluksi tuotteita myytiin neuvonta-asemalla, mutta jo vuonna 1963 Gullkronan liike sai omat tilat. Vuosien mittaan yrityksellä on aina olivat myymälät Paraisilla ja Kemiössä. Nykyään yrityksellä on myymälät Paraisilla ja Turussa sekä verkkomyymälä.