Nykytoiminta
grundat 1913
Vaasa
www.loftet.fi
Yhdistyksen nykytoiminta
Österbottens hantverk rf:in toiminta rakentuu kursseista, joita järjestetään eri puolilla ruotsinkielistä Pohjanmaata. Opetuksesta vastaavat paikalliset käsityöläiset. Entisöinti- ja esineiden kunnostuskurssit ovat olleet kysyttyjä 1990-luvulla; lisäksi kursseja on järjestetty kirjovirkkauksesta, tilkkutöistä, puukonteosta ja värjäyksestä. Käsityökeskuksia yhdistyksellä ei ole ja taiteen perusopetus on alueen kansalaisopistojen alaisuudessa. (Taito 5/1995, 16-17; Bäckmanin haastattelu 30.5.2011.)
Anna-Maija Bäckman on toiminut yhdistyksen toiminnanjohtajana vuodesta 1979.
Loftet
Käsityöntalo Loftet on sijainnut v. 2001 lähtien arkkitehti C. A. Setterbergin suunnittelmassa empiretyylisessä 1860-luvun talossa, jossa aiemmin ovat olleet vuokralla rikospoliisi, hammaslääkäri ja äitiysneuvola. Talossa toimivat Taito Shop Loftet ja Konsulinnan kahvihuone. Loftetissa järjestetään myös kursseja ja näyttelyitä. Loftetin ensimmäinen näyttely uusissa tiloissa kesällä 2001 oli Hauskaa ja hyödyllistä, joka esitteli pohjalaista käsityötä.
Nykyisin Österbottens hantverk, Taito Shop Loftet ja Konsulinnan kahvihuone jakavat talon tilat. Yhdistys vastaa varsinaisesta toiminnasta, kuten kurssi-, näyttely- ja projektitoiminnasta, Taito Shop Loftet myy pohjalaista ja suomalaista käsityötä ja kahvila toimii lounas- ja tilausravintolana.
Käsityöperinteen vaaliminen
Österbottens hantverk on julkaissut useita käsi- ja taideteollisuusalan kirjoja:
Korsnäsin kuviolliset villapaidat 1980
Perinteisiä neulepaitoja 1983
Virkattuja pusseja 1992
Tilkkutäkin alla 1995
Koreaa virkkaamalla 2003
Jättiläisen jalanjälki 2012
Pläkkilyhty syntyi käsi- ja taideteollisuusliiton Tarinatuote-kilpailun (1995–1997) tuloksena. Tarinatuote-kilpailun ajatuksena oli tuoda esiin kuhunkin maakuntaan liittyvää vanhaa esineistöä. [Uudistettuun] tuotteeseen tuli liittää myös tarina – tosi tai fiktiivinen – arvoituksen, sadun, runon tms. muodossa. Tarinatuotteista julkaistiin Savikukko kertoo tarinan -kirja (Otava 1997).
Pläkkilyhdyn idea löytyi Pohjanmaan museosta ja sen tarina juontaa juurensa vuosisatojen päähän: lyhtyä on käytetty Vähäkyrön kirkon valaisimena 1771. Lyhdyllä on paitsi valaistu kirkkoa ja kirkkomatkaa, myös lämmitelty sääriä kylmässä kirkossa.
Lyhty uudistettiin Länsi-Suomen muotoilukeskus Muovan kanssa ja taloudellisesti tuotekehitystä oli tukemassa Pohjanmaan liitto. Lyhdyn suunnitteli Mikael Nygård. Lyhtyä ryhtyi valmistamaan pläkkyri Asko Gråholm. Lyhty tuli markkinoille 1996 ja sai 1998 Forma-messuilla parhaan lahjatavaran palkinnon. (Lähteet: Taito 5/1999, 14–15; Taito 4/2003, 5.)
Kansallinen ja pohjoismainen yhteistyö
Österbottens hantverk rf. on tiiviisti mukana ruotsinkielisten käsi- ja taideteollisuusyhdistysten välisessä yhteistyössä. 2010-luvulla on järjestetty yhteistyössä muun muassa Kraftfullt-kiertonäyttely johon on osallistunut käsityöläisiä Uudenmaan, Turunmaan, Ahvenanmaan ja Pohjanmaan ruotsinkielisten käsi- ja taideteollisuusyhdistysten toimialueilta. Yhdistys on myös mukana vuonna 2008 ruotsinkielisellä rannikkoalueella ja Ahvenanmaalla aloitetussa Konstrundan – taidekierrostapahtumassa. Tapahtuma on laajentunut 2010-luvulla. Muutaman päivän aikana asiakkaiden on mahdollista tutustua taiteilijoiden, käsityöläisten ja muotoilijoiden työhuoneisiin ja työskentelyyn.
Eräs yhdistyksen toiminnan painopisteistä on yhteispohjoismaisten luentojen, seminaarien ja symposiumien järjestäminen. 2000-luvulla Vaasassa on järjestetty muun muassa pohjoismaiset neule – ja virkkaussymposiumit, joihin osallistujia on tullut myös pohjoismaiden ulkopuolelta.
Tunnustuksena yhteispohjoismaisesta kulttuurin edistämistyöstään Österbottens hantverk rf. sai vuonna 2012 Keskipohjolan kulttuuripalkinnon yhdessä ruotsalaisen Tomas Håkki Erikssonin kanssa.
Historia
Österbottens svenska hemslöjdsförening 1913-1992
Österbottens hemslöjd och konsthantverk rf. 1992-2001
Österbottens hantverk rf 2001-
Perustaminen
Vuodesta 1907 lähtien Österbottens svenska lantbrukssällskap (Pohjanmaan ruotsinkielinen maatalousseura) oli vastannut alueen kotiteollisuuskouluista ja tarkoitus oli että uusi perustettava yhdistys ottaisi hoitaakseen tämän tehtävän.
Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 25.3.1913 Alamarkussa (Yttermark).
Ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat puheenjohtajana opettaja K. V. Åkerblom, agronomi O. W. Slätis (vpj.), arkkitehti Thor Lagerros (sihteeri), neiti Berta Sandman (rahastonhoitaja), sekä jäseninä johtaja Jacob Tegengren, maanviljelijä Johannes Bengts, kotiteollisuusopettaja Anni Sundell ja emäntä Sofia Häggström. Yhdistys on toiminut erillään maanviljelysseurasta v. 1917 lähtien. K.V. Åkerblom toimi puheenjohtajana 1940-luvulle asti.
Yhdistyksen ensimmäisenä konsulenttina toimi Eric Kamis (1913–1919).
Vuonna 1917 koulut siirrettiin kotiteollisuusyhdistykselle samoin kuin kaikki muutkin alaan liittyvät asiat. Yhdistyksen perustamisen taustalla oli pyrkimys torjua laajaa maastamuuttoa ja kotiteollisuudella nähtiin olevan sama funktio myös 1950-luvulla. Käsityöalan oppilaitosten ylläpitoa pidettiin tärkeänä nuorten työllistymisen ja taitojen oppimisen kannalta.
”Man ville skapa möjligheter för ungdomarna att få sysselsättning i de egna bygderna.” Stort och levande intresse för hemslöjd i Österbotten. Sammanlagt ett tiotal hemslöjdsskolor i verksamhet.
– Lantmannabladet 9.11.1950
Tilat
Yhdistyksen Toimisto sijaitsi 1921 alkaen Koivulahden kirkonkylällä (Kvevlax).
Yhdistyksen päätoimipaikka muuttui 1985 Mustasaaresta (Korsholm) Vaasaan. Sen jälkeen yhdistys on toiminut Vaasan keskustassa sijaitsevassa vanhassa puutalossa, jota kutsutaan käsityöntalo Loftetiksi (Hantverkets hus Loftet).
Koulut, kurssit ja neuvonta
Alkuvuosinaan yhdistyksellä oli kaksi kiertävää naiskotiteollisuuskoulua.
Vuonna 1938 yhdistyksellä oli kolme kiinteää mieskäsityökoulua – Koivulahdessa, Pirttikylässä ja Vöyrillä – sekä kiinteä naiskäsityökoulu Kristiinankaupungissa, jossa se toimi vuoteen 1976 asti. Lisäksi yhdistyksellä oli kiertävä mieskäsityökoulu ja kaksi kiertävää naiskäsityökoulua.
Yhdistyksellä oli sekä nais- että mieskonsulentti, jotka kiersivät ruotsinkielisellä Pohjanmaalla pitämässä kursseja. 1940-50-lukujen vaihteessa sai yhdistys pitkään toivomansa kiinteän naiskäsityökoulun Koivulahteen. 1970-luvulla vielä toiminnassa ollut Koivulahden kotiteollisuuskoulu (Kvevlax Hemslöjdsskola) siirtyi yhdistyksen viimeisenä kouluna Mustasaaren (Korsholm) kunnan haltuun.
Koulujen hallinnon ja ylläpidon siirryttyä kuntien hoitoon, yhdistyksen painopistealueeksi tuli kurssien järjestäminen. Vuosittain kursseja järjestettiin sekä käsityön ammattilaisille että kaikille uusista tekniikoista kiinnostuneille harrastajille. Yhdistys on järjestänyt muun muassa kudonta-, ompelu-, kansallispuku-, tilkku-, värjäys-, maalaus-, huovutus-, korinpunonta-, ja tuotesuunnittelukursseja. Kesäisin järjestettiin kursseja käsi- ja taideteollisuuskursseja lapsille.
1990-luvun alussa yhdistyksellä toimi Kristiinankaupungissa käsityökeskus vanhalla kotiteollisuuskoululla.
”Från den 11 januari vistades jag i Nykarleby landsförsamling 3 veckor, samlade uppgifter över befolkningen och slöjdförhållandena, gav instruktioner i slöjd åt enskilda personer, höll föredrag å ungdomslokalen i Kovjoki och en lektion i slöjd å folkskolan. – – Till Kvevlax har jag sistlidne år företagit tio särskilda instruktionsresor, en del i sammanhang med resor till eller från andra orter. Det har därvid huvudsakligast gällt att ordna och utveckla tillverkningen av sävinläggssulor.” – (Konsulenten E. Kamis årsberättelser. År 1916., Österbottens Svenska Hemslöjdsföreningens Tioårsberättelse 1913-1923, s. 75-76)
Näyttelyt
Kesäkuussa 1914 järjestettiin yhdistyksen ensimmäinen kotiteollisuusnäyttely yhdessä Pohjanmaan ruotsalaisen maanviljelysseuran kanssa. Vuonna.1917 yhdistys järjesti maanviljelysseuran kokouksen yhteyteen Vaasassa näyttelyn puusaaveista. Esillä oli erilaisia pyttyjä, ämpäreitä, paljuja, voikirnuja jne. Vuonna 1921 järjestettiin sota- ja kriisiajasta huolimatta onnistuneesti jälleen Vaasan Brändön kansakoululla laaja näyttely maanviljelysseuran kanssa. samana vuonna yhdistys otti osaa valtakunnalliseen kotiteollisuus-näyttelyyn Tampereella.
Näyttelyitä pidettiin vuosittain koulujen päättäjäisten yhteydessä.
Österbottens hantverkin toiminnassa on painottunut paikallisen pohjalaisen käsityöperinteen esille tuonti. Käsityökulttuuria on tuotu esille näyttelyiden ja tapahtumien avulla. Muun muassa Vaasan taidehallissa oli 20.6.-9.8.2007 näyttely Alman häät, jossa esiteltiin pohjalaisia häätapoja ja kruunuhääperinnettä. Näyttelyn päätöspäivänä (Taiteiden yö) tanssittiin häitä Loftetin pihassa.
Välitys
Ensimmäinen kotiteollisuusliike 1916.
Tuotteiden markkinointi tapahtui suurten kotiteollisuusnäyttelyiden ja kaupan avulla. Yhdistyksen ensimmäinen liike A. B. Österbottens svenska hemslöjdsaffär avattiin 24.helmikuuta 1917, osoitteessa Hovioikeudenpuistikko 10,Vaasa. Ensimmäisinä liikkeenhoitajina toimivat Elvi Nordström ja Inez Nordman; liikkeen toimitusjohtaja oli arkkitehti J. E. Bruun. Liike kuitenkin myytiin (?) v. 1918 helsinkiläiselle A. B. Hemslöjdille.
Loftet 1978-
Vuonna 1976 yhdistys jatkoi myyntitoimintaa, jonka kotiteollisuusopettaja Anna Ahlbäck oli aloittanut jäätyään eläkkeelle 1960-luvulla Koivulahdessa. Kaupan nimenä oli ollut Loftets hemslöjd, minkä yhdistys muutti pelkäksi Loftetiksi. Yhdistys avasi ensimmäisen Loftet-myymälänsä v. 1978 (Loftets Hemslöjd) Vaasan kauppahallin taakse (Vasaesplanaden 18).Vuonna 1983 toiminta siirrettiin toiseen kerrokseen Hovioikeudenpuistikon ja Raastuvankadun kulmaan.
Vuonna 1986 yhdistys muutti Raastuvankatu 28:n. Aluksi Vaasan kaupungilta vuokrattiin yksi neljäsosa arkkitehti C. A. Setterbergin suunnittelmassa empiretyylisessä 1860-luvun talosta ja 2000-luvun alussa yhdistyksen käyttöön saatiin koko talo.
Loftet on ollut vuodesta 2001 lähtien valtakunnallisen Taito Shop -markkinointiketjun jäsen. Ketjun toiminnasta vastaa Taito Myymälät Oy. Käsi- ja taideteollisuusyhdistykset ja niiden liikkeet perustivat yhtiön vuonna 2000. Loftet käyttää markkinointinimenään Taito Shop Loftetia.