Matleena Fofonoff

Kolttakäsityöntaitaja Matleena Fofonoff (käytetään myös muotoa Fofanoff) asuu yhdessä miehensä Sergein kanssa Inarin Sevettijärvellä, Suojanperän kylässä. Matleena Fofonoffin suku on lähtöisin Petsamon Suonikylästä. Kolttaperinteen säilyttäminen ja opettaminen uusille sukupolville on ollut aina lähellä hänen sydäntään.

Kiinnostuksen itäsaamelaisiin kolttakäsityötaitoihin Fofonoff on saanut jo lapsena. Kolttien perinteisiä käsityötekniikoita ovat juuri- ja tuohityöt, puu- ja luutyöt, helmityöt, nahkatyöt ja erilaiset villalankatyöt. Fofonoffin kolttakäsitöihin liittyvät tiedot ja taidot ovat karttuneet vähitellen itse opetellen ja monilla kursseilla. Opettajina hänellä ovat olleet muun muassa kolttakäsityöperinteen taitajat Helena Semenoff ja hänen sisarensa edesmennyt Domna Tyyne Fofonoff.

Nykyään Matleena Fofonoff itse opettaa saamenkäsitöitä mm. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kursseilla. Saamen käsityönmestari Matleena Fofanoff värjää villalankoja kasveilla ja neuloo kirjoneulelapasia, muokkaa kalannahkoja ja koristelee nahkatöitään mm. kalan selkänikamilla. Hän taitaa perinteisen helmikirjailun ja juuritöiden punomisen. Juurityötekniikalla Fofonoff tekee vasuja, vakkoja ja sokerikkoja. Punontaa ja nahkaa yhdistetään perinteisessä työkalupussissa, jossa pohja tehdään juurityötekniikalla ja kurottava yläosa valmistetaan sisnanahasta.

Sevettijärveltä käsin Matleena Fofonoff kiertää erilaisissa tapahtumissa kertomassa kolttakulttuurin ominaispiirteistä. Niin amerikkalaiset turistit kuin käsityöalan ammattilaisetkin saavat tiedon esimerkiksi kolttapukuun liittyvistä yksityiskohdista tai juurityötekniikoista. Eräs Matleena Fofonoffin taitama harvinainen käsityötaito on perinteisen kolttasuopungin valmistaminen parkitsemattomasta poronnahasta.

Matleena ja puolisonsa Sergei ovat molemmat kolttakulttuurin eteenpäin viejiä, ei pelkästään säilyttäjiä. Sergei Fofonoff on toiminut vaikuttajana Inarin kunnalliselämässä jo pitkään. Molempien mielestä oman kielen ja kulttuuristen piirteiden avulla kolttakulttuuri säilyy elävänä.