Juurityöt
Käsityötekniikat
Korien punomiseen on käytetty männyn, kuusen ja koivun juuria. Suomessa tunnettu juurikorien punonta-alue on Siikajoki. Juurityöt ovat olleet myös kolttasaamelaisten erikoisosaamista.TEKNIIKAT / Punonta, juurityöt
Juurityöt
SIIKAJOEN JUURITYÖT
Kerrotaan, että Siikajoen juurityöt ovat saaneet alkunsa vuoden 1800 tienoilla, kun pari siikajokelaista sai selville mereltä rantaan ajautuneen juurivakan valmistustekniikan. Ohuista männynjuurista alettiin punoa erilaisia koreja, jauho- ja kylvövasuja, laukkuja ja hatturasioita. Juurista on tehty myös köysiä.
KOLTTIEN JUURITYÖT
Kolttasaamelaisten erikoisosaamista ovat olleet juurityöt. Kolttien perinteistä asuinaluetta on ollut Petsamon seudun Suonikylä, missä mäntyjä ja koivuja kasvoi ja joiden juurta koltat käyttivät punoessaan vakkoja, sokerikkoja ja työkalupusseja. Juurta käytettiin myös tuohiastioiden ompelemiseen.
Työkalupussin pohja on punottu juuresta ja pussin yläosa on ommeltu poronnahasta. Pussin tiheäksi punottu alaosa säilytti työkalut ehjinä ja esti työkaluja pistämästä poroa selkään kuljetuksen aikana. Tarpeelliset ja korvaamattomat työkalut eivät päässeet tippumaan, koska pussin nahkaisen suun sai suljettua tiiviisti nahkanyörillä. Juurten keräämisen ja kuorimisen jälkeen juurityö on ollut vähän tilaa vaativaa käsityötä, joten se on hyvin sopinut kodassa tehtäväksi työksi. Juurityötaitoa on siirtänyt sevettijärveläinen koltta Matleena Fofonoff.
Tietoa tekniikasta muualla
Tauriainen, Martti 1994. Juurta jaksaen: Oppikirja wanhasta kansanperinteestä perimätietona vuosisatoja säilyneestä siikajokisesta juurikorin valmistuksesta. (kirja)
Onko sinulla tietoa tästä tekniikasta?
Katso myös nämä tekniikat
Tekniikkaan liittyvät taitajat
Kuvia
Avaa valokuva täysikokoiseksi napsauttamalla kuvaa.
14020283
Kuvassa Matleena Fofonoff punoo perinteistä kolttasaamelaista juurityötä. Juurityötekniikalla Fofonoff tekee erilaisia vasuja, vakkoja ja sokerikkoja. Kuva: Suomen käsityön museo / Timo Veijalainen 2006, K1402/0283