Jukka Hynninen

Keskiaika on kiinnostanut pitkään kuopiolaislähtöistä, Tampereella asuvaa Jukka Hynnistä. Hän lähti opiskelemaan Karkun eräkouluun kun päivätyöt teknisellä alalla loppuivat. Erikoistuminen luuta työstäväksi käsityöläiseksi johtui koulun lopputyön antamasta kipinästä. Paikallishistoriaan pohjautuva lopputyö oli Marian risti riipus, jossa Hynninen käytti hirvenluuta. Innoituksen ristikorulle hän sai Sastamalan Pyhän Marian kirkosta. Hynninen onkin sanonut, että ensin hänet vei hirvi, sitten karhu. Hynninen perusti toiminimen Ristiretket.fi viitisen vuotta sitten. Kotisivuilla on verkkokauppa, jossa on laaja valikoima erilaisia Hynnisen valmistamia tuotteita. Löydät sivustolta myös lisätietoa luun työstämisestä ja korujen tarinoista, sekä Hynnisestä itsestään. Myös videoiden muodossa.

Paljon maailmalla matkustaneelle Hynniselle Suomen historiasta kumpuavat aiheet ovat keino matkata ajassa taaksepäin, ja hän haluaa matkustaa aina vain kauemmas muinaisaikaan. Hynnistä kiehtovat suomensukuiset kansat ja naivistinen, primitiivinen taide. Vaikka innoitusta eräkoulun aikaan tuli lappilaisista porokäsitöistä, Hynninen ei pyri kopioimaan luukoruissaan lappilaista tyyliä. Hänen aiheensa perustuvat Äänisläisiin kuva-aiheisiin. Hirvenluisissa koruissa Hynninen käyttää kalliopiirroksien kuva-aiheita. Tapio -sarjan karhunluisten korujen kuva-aiheet perustuvat karhuun itseensä.

Teknisen taustansa ansiosta Hynninen on voinut kehitellä ja valmistuttaa konepajalla joitakin omiin tarpeisiin tulevia laitteita. Osan laitteista hän on jopa tilannut ulkomailta. Hynnisen työskentelytapa perustuu perinteiseen hopea- ja kultaseppien työskentelytapaan, johon hän on yhdistänyt itse kehittelemiään menetelmiä. Koska eräkoulu ei valmista koruntekijäksi, hankittu ammattitaito perustuu ahkeralle itseopiskelulle. Hynninen on käynyt useita korukursseja ja lukenut aiheesta kirjallisuutta, sekä hankkinut osaamista keskustelemalla muiden tekijöiden, erityisesti hopeaseppien kanssa. Luusepän ammattitaidon menestyksekäs hallinta vaatii teknistä osaamista, joten aiemmasta työurasta oli Hynniselle merkittävää hyötyä. Yksityiskohtaisten kuvien ja muotojen käsin kaivertaminen vaatii tarkkuutta ja huolellisuutta, joten se kysyy pitkäjänteisyyttä ja hyvää näköaistia sekä tarkkaa kättä.

Luun erivaiheinen käsittely vaatii omanlaisensa tilat, joten kerrostalossa asuvan sepän on täytynyt käyttää luovuutta järjestääkseen soveltuvat työskentelytilat. Kun kaikkea ei voi tehdä kotoa käsin, korostuvat hyvät yhteistyökumppanit työskentelyn järjestymiseksi. Materiaalin hankinta on haastavinta, etenkin kun Hynninen haluaa varmistaa käyttämänsä luun eettisyyden ja laillisuuden. Hän itse ei metsästä.

Karhun luu on kansainvälisen CITES sopimuksen puitteissa erittäin valvottua ja säännösteltyä, joten se asettaa karhunluisille koruille omat haasteensa. Hynninen hoitaa yrityksensä eläinperäiset materiaalihankinnat ja luovutukset Suomen ympäristökeskus Sykkeen ja luonnonvarakeskus Luken ohjeiden ja valvonnan alla. Jokainen karhunluisen korun ostaja saa myös itselleen laillisen aitoustodistuksen, joka takaa materiaalin laillisen hankinnan. Korun luu on jäljitettävissä tarkasti koko ketjuna karhun kaataneesta metsästäjästä tiettyyn karhuun ja metsästyspaikkakuntaan.

Jukka Hynninen kiertää tiiviisti keskiaikamarkkinoilla ja käsityötapahtumissa myyntitehtävissä. Historiallisten muinaiskorujen lisäksi hän valmistaa harvinaisista puumateriaaleista mm. uniikkeja sieniveitsiä, lappilaistyylisiä maustepulloja rinkkatarvikkeiksi sekä viikinkikilven muotoisia tarjoilulautasia. Markkinoilla saatat tavata hänet komeassa keskiaika-asussa, jossa hän eläytyy muinoin eläneen verovouti Bengt Lydekessonin rooliin. Kiinnostus keskiaikaan on lähtenyt musiikin kautta. Jukka Hynninen on soittanut monenlaista modernia kansanmusiikkia sekä keskiaikamusiikkia erilaisissa kokoonpanoissa lähes neljäkymmentä vuotta.