Elli-Maaret Helander

"Rumpujen valmistus ja valmistuksen opetus tuli Elli-Maaretin elämäntehtäväksi 1980-1990-lukujen vaihteessa. Rumpujen äidiksikin sanottu Elli-Maaret Helander jakaa rumpukursseilla tietojaan kaikille kiinnostuneille."

Elli-Maaret Helander

saamenkäsityöläinen
TAITAJAT / saamenkäsityöläinen

Elli-Maaret Helander, saamenkäsityöläinen

Poron jäljillä -haastattelu 2007 Seija Hahl, Suomen käsityön museo

Utsjoelta, Suomen pohjoisimmasta kunnasta, syntyisin olevan Elli-Maaret Helanderin luontosuhde on syvä ja monitasoinen. Rumpujen valmistus ja valmistuksen opetus tuli Elli-Maaretin elämäntehtäväksi 1980-1990 -lukujen vaihteessa. Rumpujen äidiksikin sanottu Elli-Maaret Helander jakaa rumpukursseilla tietojaan kaikille kiinnostuneille.

Suuren perheen vanhimpana lapsena Helanderilla oli pienestä pitäen kädet täynnä töitä, ei kuitenkaan käsitöitä. Äitiä piti auttaa, vaikka se ei aina ollut mieluisaa. Elli-Maaret Helanderin kiinnostus käsitöihin syntyikin varsinaisesti vasta oman perheen myötä, poromiehen vaimona. Lapsia syntyi ja perhe piti vaatettaa. Perinteiset saamenkäsityöt ja tekniikat tulivat tutuiksi kurssien avulla. Kun Elli-Maaret Helander oppi poronnahan muokkauksen ja käsittelyn, se vei mukanaan.

Uuden kokeileminen ja mallien muokkaaminen on aina kiinnostanut Helanderia. Perinteiset saamelaisasusteet ja nahkatuotteet saivat uudet ”ElliMaaretilaiset ” kuosit. Nykyäänkin Helanderin valmistamissa vaatteissa on samalla sekä perinnettä että uutta. Vaatetuksessa uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat Helanderin arkea. Pienillä korjauksilla ja saamelaistuunauksilla Helander muokkaa kirpputoreilta ostamistaan vaatteista uniikkeja ja itsensä näköisiä vaatteita.

Rummut

Kiinnostus rumpuihin ja rumpujen valmistukseen lähti liikkeelle omien esiintyvien tyttärien tarpeesta saada itselleen aito saamelainen samaanirumpu. Olihan äidin sellainen tehtävä. Muutama rumpu meni opetellessa, kunnes taito oli käsissä ja rummuista tulikin Elli-Maaretin elannon antaja. Rummuntekotaitoaan Elli-Maaret Helander välittää eteenpäin rumpukursseillaan. Koko kesä- ja syyskausi kuluu eri puolilla Suomea rumpukursseja pitäen.

Rumpujen teossa ja kurssien valmistelussa on monia vaiheita. Elli-Maaret tarvitsee puusepän taitoja muun muassa rumpujen kehien valmistukseen. Rumpunahkojen valmistaminen on myös pitkällinen prosessi. Teurastuksen jälkeen nahat on jätettävä lumen alle nivottumaan ja keväällä taljat on näskät-tävä ja karvat poistettava ennen parkitsemista. Onneksi Elli-Maaretilla on avuliaita ihmisiä nivotustöitä tekemässä.

Kun on puoli vuotta kiertänyt vetämässä rummunvalmistuskursseja, täytyy välillä vetäytyä omaan rauhaan hakemaan voimia. Ihmisten kanssa kanssakäyminen on samalla antoisaa ja voimia vievää. Omalle tekemiselle ja luovalle työlle jää aikaa lähinnä talvella. Nahasta on mielenkiintoista kehitellä rumpujen ohella muita tuotteita, kuten ikkunakoristeita ja helistimiä. Rumpujen ja nahkatöiden kuvioiden maalaamisessa pääsee toteuttamaan itseään. Kuvioiden merkityksiä ja taustoja on mielenkiintoista tutkia kirjallisista lähteistä ja museoiden kokoelmista. Joskus rumpujen kuviomallit ilmestyvät kuin itsestään unien avulla ja toisinaan niitä pitää miettiä pitkiäkin aikoja. On mielekästä, kun voi yhdistää harrastuksen ja työn.

Saamelaisuus

”Mulle on henki ja elämä tämä saamelaisuus”, sanoo Elli-Maaret Helander. Saamelaisuus on kantava ajatus kaikessa hänen työskentelyssään. Yhtenä haaveena onkin saamelaiskeskuksen perustaminen Etelä-Lappiin esimerkiksi Luostoon. Samassa paikassa kävijät saisivat nähdä ja kokea elävää saamelaisuutta. Ihmisen ja luonnon välistä suhdetta ei Elli-Maaretin Helanderin mielestä voi liikaa painottaa.

Tietoa taitajasta

Nimi
Elli-Maaret Helander

Paikkakunta
Sodankylä

Taitajaan liittyvä näyttely tai julkaisu

Kuvia

Avaa valokuva täysikokoiseksi napsauttamalla kuvaa.