Alli Ohenoja
Alli Ohenoja
saamenkäsityöläinen

Alli Ohenoja, saamenkäsityöläinen
Moni matkailija on kokeillut ensimmäisen kerran elämässään pirtanauhan tekoa Muoniossa Alli Ohenojan järjestämän ohjelmallisen illanvieton yhteydessä Torassiepin Lomapallaksen Lapinkartanossa. Alueen kulttuuriperinnöstä, poronhoidosta ja käsityökulttuurista Ohenoja kertoo omien käsitöidensä ja tarinoiden avulla ryhmille leirikoululaisista yritysjohtajiin. 2000-luvun alusta lähtien hän on näyttänyt poronmaidon lypsyä ja antanut asiakkaidenkin kokeilla; poronmaitojuustoa on maisteltu jälkiruuaksi. Alli Ohenoja on tunnettu ja palkittu innovatiivisista ideoistaan: pirtanauhankudonnan massatapahtumista tai turisteille järjestetyistä siiankalastuspäivistä takkaporokuljetuksineen ja saaliin valmistuksineen.
Nuorena Ohenoja kiersi Muonion kyläteitä toimiessaan tarkkailukarjakkona maitotiloilla. 1970-luvulla hän teki samalla seudulla paikalliskulttuurin tallennusta kiertäessään keräämässä tietoja ja valokuvaamassa vanhoja perinteisiä käsityömalleja. Myöhemmin hän on toiminut aktiivisesti myös Paliskuntainyhdistyksessä.
Tietoa taitajasta
Nimi
Alli Ohenoja
Paikkakunta
Muonio
Taitajaan liittyvä näyttely tai julkaisu
Kuvia
Avaa valokuva täysikokoiseksi napsauttamalla kuvaa.
AlliOhenoja1
Kuvassa on Alli Ohenoja istumassa ulkona kivellä yllään Enontekiön alueen saamenpuku. Kuva: Suomen käsityön museo / Jenni Ahvenainen 2005, K1159/0532
AlliOhenoja2
Kuvassa Alli Ohenoja harjoittelee suopunginheittoa Lapinkartanon pihalla Kauniaisista vierailemaan tulleen Mäntymäen 5. luokan leirikoululaisten kanssa. Enontekiön alueen saamenpukuun pukeutunut Alli Ohenoja seisoo suopunki kädessä puusta tehdyn leikkiporon vierellä, kuvassa vasemmalla olevat leirikoululaiset kuuntelevat hänen opastusta. Suopunki on köydestä tehty lasso, jolla poromiehet ottavat poroja kiinni esim. erotuksessa. Kuva: Suomen käsityön museo / Henna Turpeinen 2005, K1159/0584
AlliOhenoja3
Muoniossa, Torassiepin Lomapallas ja Lapinkartano -yrityksessä vaikuttavaa tekstiilitaiteilija Alli Ohenojaa haastateltiin ja dokumentoitiin syyskuussa 2005. Torassieppi sai kestikievarioikeudet vuonna 1883, ja Lapinkartano on vanha kestikievarin pirtti, joka nykyisin toimii museona. Kuvassa, räsymaton päällä on kynsikkäät, villahuivi ja pari nahasta tehtyä poromerkkiä. Sekä kynsikkäät että huivi on valmistettu sinisen eri sävyisestä villalangasta, molemmissa asusteissa on yksi punaisella langalla neulottu raita. Kuva: Suomen käsityön museo / Henna Turpeinen 2005, K1159/0631