Aino Kitti

"Ainon Elsa- äiti piti aina huolen oman perheensä vaatetuksesta ja jalkineista. Karvatöiden teon Aino Kitti oppikin äidiltään jo lapsena, vaikka saamenkäsityön opetusta ei tuohon aikaan annettu koulussa. "

Aino Kitti

saamenkäsityöläinen
TAITAJAT / saamenkäsityöläinen

Aino Kitti, saamenkäsityöläinen

Poron jäljillä -haastattelu 2007 Seija Hahl, Suomen käsityön museo

Sodankylän Korvasessa syntyneen Aino Kitin elämään käsityöt ovat kuuluneet lapsuudesta saakka. Ainon Elsa- äiti piti aina huolen oman perheensä vaatetuksesta ja jalkineista. Karvatöiden teon Aino Kitti oppikin äidiltään jo lapsena, vaikka saamenkäsityön opetusta ei tuohon aikaan annettu koulussa. Kaksitoistavuotiaana Aino Kitti teki perheen tarpeisiin oman alueen pauloja. Kodista saamansa saamenkäsityön opetuksen lisäksi Aino Kitti on käynyt Inarin kansanopiston ja oppinut erilaisia tekniikoita käymillään kursseilla aina 1970-luvun lopulta lähtien. Hän on itsekin opettanut lyhytkursseilla muun muassa Vuotsonmallin mukaisen lapinlakin valmistusta. Omaa saamenkäsityötaitoaan Aino Kitti on välittänyt edelleen tyttärelleen. Myyntiin Aino Kitti on valmistunut kymmeniä pareja pauloja. Vuotson – Sodankylän pukumallin lapinlakkeja on tilaustöiden ohella ollut myynnissä Sámi Duodjin myymälässä Inarissa.

Aino Kitti on tehnyt arvokasta kulttuurityötä taltioimalla perheensä, 1900-luvun alusta peräisin olevia, naisten ja lasten lakkeja. Lakin materiaalin muutoksen näkee, kun vertailee nykyisiä ja tuolloin jo lähes 100 vuotta sitten käytössä olleita lakkeja. Koristekuviot valmistettiin aiemmin kangassuikaleista sommitellen, kun nykyään käytetään valmiita koristenauhoja.

Ennen Aino Kitillä oli tapana ostaa materiaalit lapinvaatteisiin sodankyläläisestä kangasliikkeestä, mutta nykyään ne hankitaan kiertävästä pala-autosta, sekä Inarin matkoilla Sámi Duodjin liikkeestä ja jopa Norjan puolelta. Valmistusmateriaaleihin on tullut muutoksia myös lainsäädännön myötä. Ennen alueen miesten talvilakkeihin käytettiin saukon karvaa, kun ne nykyisten suojelumääräysten myötä tehdään minkistä.

Myös Aino Kitin puoliso Hans Kitti on ollut kiinnostunut monista kädentaidoista. Nutukkaat syntyvät tarvittaessa häneltäkin. Ainoastaan nutukkaiden kippurakärkiä hän ei tee, sillä kuupiminen eli kärjen muotoilu on taitoa vaativat työvaihe, joka Hans Kitin puolesta saa jäädä muille. Kaikkein mieluisinta hänestä on kintaiden neulominen perinteisten mallien mukaisesti. Sukulaiset ja ystävät ovatkin saaneet vuosien mittaan Hansilta lahjaksi kauniita ja lämpimiä kintaita.

Sekä Aino että Hans Kitti ovat tyytyväisiä Vuotson kylän uudesta piristymisestä. Nykyään nuoret ja vanhat ovat kiinnostuneita omasta taustastaan ja saamelaisesta kulttuurista. Päiväkodissa annetaan lapsille saamenkielen kielikylpyjä ja monet saamenkäsityön kurssit ovat olleet viime aikoina suosittuja. Aino Kitti on käynyt Vuotson koulussa ja päiväkodissa esittelemässä erilaisia vanhoja käsityötekniikoita. Aino on itse hyvä esimerkki siitä, kuinka voi haluta oppia perinteisten tekniikoiden ja mallien ohella aina jotain uutta. Tästä esimerkkinä kehrääminen, vanha tekniikka, jonka Aino on itse oppinut vasta muutaman viime vuoden aikana.

Tietoa taitajasta

Nimi
Aino Kitti

Paikkakunta
Sodankylä

Taitajaan liittyvä näyttely tai julkaisu
Taitajaan liittyvät tekniikat

Kuvia

Avaa valokuva täysikokoiseksi napsauttamalla kuvaa.