Keski-Suomen museon näyttelyn jälkeen esineistön sijoituspaikasta alkoi vilkas keskustelu. Museon uudelleen avaamisesta oltiin yksimielisiä, mutta Jyväskylän lisäksi museosta olivat kiinnostuneita Hämeenlinna, Turku ja Kuopio.
Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen museo, Keski-Suomen läänin taidetoimikunta ja Keski-Suomen kotiteollisuusyhdistys tekivät useita esityksiä museon sijoittamiseksi Jyväskylään. Ammattikasvatushallitus, jonka hallussa kokoelmat olivat, kannatti Kuopiota tai Hämeenlinnaa. Jyväskylää puolsivat voimakkaasti mm. opetusministeri Kalevi Kivistö, toimistopäällikkö Kaj Nuorivaara ja Kotiteollisuuden keskusliitto. Vuonna 1979 Ammattikasvatushallitus luovutti kokoelmat Keski-Suomen museon hoitoon.
Opetusministeri Kalevi Kivistön rooli oli tässä keskeinen, sillä hän tunsi hyvin Jyväskylän mahdollisuudet ja oli itsekin kiinnostunut kotiteollisuudesta. Hänen aloitteestaan opetusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtäväksi tuli selvittää, oliko museon toiminnan uudelleen aloittaminen mahdollista Jyväskylässä. Työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin silloinen tiedesihteeri Kari Poutasuo opetusministeriöstä ja sihteeriksi Keski-Suomen museon silloinen intendentti, fil.lis. Maija-Liisa Hirvi. Työryhmässä olivat edustettuina myös Ammattikasvatushallituksen, Kansallismuseon, Keski-Suomen museon ja Jyväskylän kaupungin edustajat. Työryhmä piti museon uudelleen avaamista tärkeänä ja Jyväskylää sopivana sijoituspaikkana sekä nimesi museon Suomen kotiteollisuusmuseoksi.