1900-luku 1907 lehtien perusteella
1900-luvun ensimmäisellä kymmenellä Suomi oli maatalousvaltainen sääty-yhteiskunta, jonka idylliin voimistuva teollistuminen, kaupunkien kasvu ja suuret siirtolaisvirrat tekivät säröjä. Kansallisuusaate ja kansallisromantiikka vaikuttivat kulttuurielämässä, myös käsityönopettajien piirissä, jossa koettiin tehtäväksi suojella Suomen kansan turmeltumatonta makua ja synnynnäistä tyylitajua vierailta vaikutteilta.
Suomen käsityönopettajien liiton perustamisinnostuksen nostattamana perustettiin myös Käsiteollisuus-lehti 1907. Liikkeelle lähdettiin varsin kalevalaisessa hengessä yhteisvoimin nostamaan Suomen kotiteollisuuden arvostusta sekä kehittämään koulutuksen ja koulujen tasoa. Kotiteollisuuden tulevaisuus nähtiin pienviljelijän lisäansiomahdollisuutena, sekä keinona työllistää maaseudun tilaton väki kotiseudullaan maatalouden sesonkiaikojen ulkopuolella. Osuustoiminnan ja maatalousjärjestöjen kanssa tehdyn yhteistyön uskottiin tuovan kohennusta käsiteollisuusoloihin.
Käsiteollisuus painotti hyödyllisyysnäkökantaa käsitöiden tekemisessä, erityisesti naisten tekemisen kohdalla. Ylellisyyskäsityöt ja turhat korutyöt, kuten pitsit paitojen somisteina, johtivat harhaan ja olivat ”aivan turhaa ja oikein väärin käytettyä aikaa”. Yksinkertaisuus ja tarkoituksenmukaisuus, joka löytyi vain perinteisistä vanhoista malleista, oli käsityön ja kotiteollisuuden ihanteena.
Kotiteollisuus ja ideologiat
Kotiteollisuutemme tulevaisuus (4/1907)
Artikkelisarjan kolmas osa käsittelee maanviljelyksen ja kotiteollisuuden suhdetta. Maanviljelys on ja tulee epäilemättä aina pysymään kansamme pääelinkeinona. Suurviljelysluontoisilla tiloilla ei kannata kotitekoisia esineitä tehdä kuin korjaus- ja harrastusmielessä. Pienviljelijälle puhdetyönä tehdyt tärkeimmät talous- ja maanviljelystyökalut ovat edullisempia ja tarjoavat lisäansion mahdollisuuden. Maata omistamattomalle maalaisväestölle kotiteollisuus antaisi talviaikaisen toimeentulon ja keinon pysyä kotiseudullaan.
» Kotiteollisuutemme tulevaisuus [PDF, 382Kt]
Käsityö tuotantona
Käytännöllisen työn alalta (1/1907)
Leikkikalulla, vaikka onkin niin yksinkertainen, pieni ja vaatimaton, on oma tehtävänsä ja osansa ihmiselämässä. Leikkikaluteollisuudella on myös taloudellinen puolensa, joka ei ole niinkään vähäpätöinen. Aikana, jolloin suomalaisissa pirteissä tehtiin käsitöitä iltapuhteella, lapset leikkivät kotoisilla kapineilla. Kotoiset leikkikalut eivät enää riitä, vaan on turvauduttava kaupasta saataviin. On siis pidettävä huolta, että kaupoista saa kotimaisia leikkikaluja eikä vain ulkomaisia.
» Käytännöllisen työn alalta [PDF, 231Kt]
Naiset ja turhuus
Naisten turhista töistä (4/1907)
Käsiteollisuus on myös koti- ja puhdekäsitöiden äänenkannattaja. Siksi on tärkeää puhua ylellisyyskäsitöistä, turhista korutöistä, joiden valmistamiseen varsinkin naiset ovat valmiit uhraamaan aikansa. Hyväntekeväisyysmyyjäisissä näkee suurimmaksi osaksi töitä, joiden tekemiseen on käytetty hyvin paljon aikaa ja miten vähän niistä on todellista hyötyä ja iloa. Kansakouluissakin opetetaan tyttöjä virkkaamaan pitsejä paitoihinsa ja housuihinsa. Se on kirjoittajasta aivan turhaa ja oikein väärin käytettyä aikaa. Pieni suora reikäommel on paljon hauskemman näköinen ja totuttaisi näkemään kauneutta suorissa yksinkertaisissa muodoissa.
» Naisten turhista töistä [PDF, 294Kt]