Sukupuolten ja sosiaalisen tasa-arvon näkökulma kansa- ja peruskoulun käsityönopetukseen sekä mietteitä tulevasta - tiivistelmä

Lyhyt oppimäärä käsityöhön -julkaisun kansi (Suomen käsityön museon julkaisuja 21, 2003). Kuvan tiedot: Lapualaiset kansakoulutytöt käsityötunnilla vuonna 1936. Kuva: Jussi Kangas, Museovirasto, kuva-arkisto.
Julkaisun kansi: Lyhyt oppimäärä koulukäsityöhön.

Artikkeli julkaisusta Lyhyt oppimäärä koulukäsityöhön (2003)

Tiivistelmä: Sukupuolten ja sosiaalisen tasa-arvon näkökulma kansa- ja peruskoulun käsityönopetukseen sekä mietteitä tulevasta

Artikkelin kirjoittaja: Vuokko Isaksson

Tekstiiliopettaja ja -taiteilija Vuokko Isaksson tarkastelee kansa- ja peruskoulun käsityönopetuksen historiaa sukupuolten ja sosiaalisen tasa-arvon näkökulmasta sekä pohtii käsityönopetuksen tulevaisuudennäkymiä.

Perinteisesti tyttöjen käsityönopetus on kuulunut naisten elämänpiiriin ja taloudenhoitoon. Maatalousajan Suomen poikien käsityönopetus liittyi maataloudessa ja kodeissa tarpeellisten esineiden valmistamiseen.

1800-luvun lopulla kansakoululaitoksessa käytiin keskustelua siitä, oliko rahvaan tytöille opetettava turhana pidettyä pitsinvirkkausta vai tarpeellisia taitoja, kuten sukan kutomista tai liinavaatteiden ompelua.

Vuonna 1912 julkaistu mietintö Kansakoulun käsityönopetus viitoitti poikien ja tyttöjen käsityönopetuksen suuntaa pitkälle 1900-luvulle. Sukupuolijako opetuksessa säilyi aina peruskoulun tuloon saakka.

1970-luvulta lähtien peruskoulussa alettiin vaatia tasa-arvoa. Käsityönopetuksessa se tarkoitti, että kolmannella luokalla puolet koululuokasta opiskeli lukukauden tekstiilityötä ja puolet teknistä työtä ja päinvastoin. Myöhemmin – sukupuolesta riippumatta – tytöt ja pojat saivat valita, osallistuivatko he tekstiilityöhön vai tekniseen työhön.

Käytännössä monet tytöt valitsivat edelleen tekstiilin ja pojat teknisen työn. Tältä osin peruskoulu ei tuonut muutosta sukupuolittuneeseen käsityönopetukseen.

1900-luvun lopulla poikien käsityönopetuksesta käydyssä keskustelussa tuli esille näkemys, jonka mukaan käsityöllinen esineiden valmistus on tuotantoelämän varhaisvaihe. Siitä syystä käsityön sijalla kouluissa tulisi nykyisin opettaa teknologiakasvatusta. Ainakaan vielä vuoden 2005 opetussuunnitelmassa teknologiakasvatus ei kuitenkaan ole peruskoulun erillinen oppiaine.

Vuokko Isaksson näkee tekstiilityön ja teknisen työn kehitysmahdollisuudet muotoilukasvatuksessa. Teknisestä työstä tulisi kehittää teknologiapainotteista muotoilun opetusta ja vastaavasti tekstiilityöstä ilmaisukasvatuksellista, käsityöllistä muotoilun opetusta.

Liittyvät tekniikat
Liittyvät taitajat