Nykypäivä talteen

Saamenpuku luo identiteettiä

– ”Olen aktiivisesti osa saamelaiskulttuuria ja yhteiskuntaa. Haluan tuoda pukeutumisellani myös omaa identiteettiäni esiin.”

Saamenpuku on muuttunut kansanpuvusta ja jokapäiväisestä asusta juhla-asuksi. Kuitenkin saamenpuvun tyylisten arkiasujen valmistaminen on lisääntynyt, kun nuorten kansallisuusidentiteetti on kasvanut yhdessä saamelaiskulttuurin uuden vahvistumisen myötä viime vuosikymmeninä. Saamenpuku luo sekä yksilöllistä että yhteisöllistä identiteettiä.

31-vuotias Hanna Helander on kotoisin Ivalosta. Hänen saamelainen isänsä on kotoisin Utsjoelta Rovisuvannosta ja suomalainen äiti Sodankylästä. Helander käyttää mielellään saamenpukua saamelaisissa tilaisuuksissa, mutta pukeutuu esimerkiksi suomalaisiin hautajaisiin mustaan, suomalaisen kulttuuritradition mukaisesti. Omissa häissään hänellä oli puku, joka yhdisteli saamelaista ja suomalaista traditiota.

Saamenpuvun tekemiseen opastavien kurssien suosio on kasvussa. Itse suunnitellun puvun avulla ilmaistaan omaa luonnetta ja olemusta. Käsityötaitajia arvostetaan, mutta myös kädenjälkien erilaisuutta korostetaan: kaikkien kädenjälki ei ole samanlainen, eikä tarvitsekaan olla. Käsityöllä ilmaistaan myös persoonallisuutta pukeutumisessa. Nuorilla on enemmän pukuja, koska nykykulttuurin vaihtelunhalu ja materialismi antavat sille edellytyksiä. Helander ei näe sitä pahana, mutta korostaa, että saamelaiskulttuuriin perinteisesti kuuluu kohtuullisuuden vaatimus, luonnonvarojen ja materiaalien kohtuullinen käyttö. Pukuja myös kierrätetään ja lainataan.

Nuoren naisen pukuun vaikuttavat oman identiteetin tarkastelu, suvun traditio, lempivärit ja muoti. Muoti näkyy esimerkiksi puvun mitoituksessa. Saamenpukua muunnellaan suomalaisia kansallispukuja vapaammin. Puku tunnistetaan saamenpuvuksi sen tiettyjen alueellisten ominaisuuksien mukaisesti. Yhteisöllä kirjoittamattomat säännöt, miten pitkälle pukua voi muuttaa. Liikaa muutettuna kyse ei ole enää saamenpuvusta, vaan vaikkapa saamelaistyylisestä asusta. Muodin mukaan muunneltuja saamenpukuja näkee usein nuorten päällä saamelaismusiikkifestareilla.

Helander kokee, että saamenpuvussa on aina saamelaisen kansan edustaja ja puku velvoittaa tietynlaiseen käyttäytymiseen. Juuri tähän nivoutuu myös paljon mediahuomiota saanut keskustelu urheilijoiden ja muiden julkisuuden henkilöiden käyttämistä saamenpuvun tyyppisistä asuista. Puvut eivät ole olleet aitoja saamenpukuja vaan huonosti valmistettuja teollisia versioita, joissa on virheellisesti sekoiteltu eri alueiden pukujen piirteitä. Niitä ovat myös käyttäneet henkilöt, jotka eivät ole saamelaisia.

Saamelaisnäkökulmasta nämä asut ovat törkeästi väärinkäytettyjä ja teennäisiä. Saamelainen tunnistaa ne heti epäaidoiksi. Ne mielletään karnevaaliasuiksi, jotka halventavat arvokasta perinneasua. Ei-saamelaiselle näistä voi tulla aivan väärä käsitys saamenpuvun olemuksesta ja saamelaisesta käsityötaidosta. Saamelaiset puvuntekijät ovat taitavia käsityöläisiä eivätkä he halua valmistamiaan pukuja sekoitettavan teollisesti tuotettuihin epäaitoihin asuihin.

Yhtälailla ongelmallista on matkailubisneksen tapa hyväksikäyttää saamelaista perinnettä tavalla, joka asettaa esimerkiksi pukeutumistradition halventavaan asiayhteyteen, irrotettuna sen oikeasta käyttöyhteydestä ja oikeista saamelaisista kulttuuriperinteistä.  Helander kokeekin tärkeäksi sen, että ihmisille välittyisi saamenpuvun merkitys saamelaisille oman tradition ja kulttuurin vahvistajana ja siirtäjänä.

Tekijät: Heidi Kallioinen
ajankohta: 2015

Kuvia

Avaa valokuva täysikokoiseksi napsauttamalla kuvaa.