Nykypäivä talteen

Lippuja käsin ja käsinkirjoen

– ”Ehkä se on kun meillä on kotona, äitikin on tehny käsitöitä ja isä kans käsistään kätevä, niin jotenkin se on luontasta toi käsillä tekeminen. Vaikka joskus joku sano ettei kannata hyvästä harrastuksesta tehä ammattia (naurahtaa).”

Tein harjoitustyöni käsityönä Suomessa valmistetuista lipuista ja viireistä haastattelemalla alan käsityöyrittäjä Kaisa Sihvosta. Harjoitustyössäni olen ottanut selvää siitä mitä tarkoittaa käsityönävalmistettu lippu ja millaista sen valmistaminen on. Materiaalin ollessa harmittavan vähäistä, nojaa työssäni pääasiassa haastatteluuni Kaisa Sihvosen kanssa. Haastattelu tapahtui Sihvosen kotona kesäkuussa 2021. Haastateltavaksi Sihvonen päätyi Suomen Käsityönmuseon pyynnöstä. Hän on yksi harvoja suomalaisia käsityöyrittäjiä, jotka valmistavat vielä tänäkin päivänä lippuja asiakkailleen käsinkirjoen alusta loppuun.

Ennen vanhaan kaikki liput oli tehty käsin, sillä tekstiilipainantaa ei vielä oltu keksitty. Nykyään suurin osa lipuista, on valmistettu painokoneita käyttäen, mikä auttaa säästämään aikaa ja vaivaa. Käsintehtyjä lippuja on vain harvoilla, perinteitä painottavilla henkilöillä ja järjestöillä, kuten Puolustusvoimilla ja partiolaisilla. Esimerkiksi Sihvosen mukaan Puolustusvoimille on tärkeää, että liput on valmistettu käsin, sillä niin on valmistettu aiemmatkin liput.

Käsintehdyissä lipuissa on monta vaihetta. Aluksi tarvitsee hankkia kaikki lipun osat. Silkkikankaat ja silkkilangat, lipun tanko ja metallinen kärki heraldikolta. Silkkikankaalle Sihvonen jäljentää ääriviivat kirjomalleen kuviolle ja kirjontaan hän käyttää yleensä silkkilankaa ja monen monta yöllistä työtuntia. Kun itse lippu on valmis, se esinaulataan tankoon, metallikärki kiinnitetään ja niin lippu on valmis. Sihvosen mukaan työhön menee yleensä noin kuukausi, mutta samaan aikaan on usein monta projektia työn alla. Tästä johtuen tilauksesta noutoon menee yleensä noin puoli vuotta. Yksi tärkeimmistä työvälineistä, hyvien saksien ja monien neulojen ohella, on hänen mukaansa kärsivällisyys.

Käsinkirjojan ammatti on nykyään Suomessa harvinainen, mutta joitakin tekijöitä ympäri Suomen löytyy. Sihvonen kertoo, että lippujen ohella hän usein kirjoo kastepukuja ja joskus valmistaa mm. hääpukuja ystävilleen. Vakiintuneen asiakaskunnan ansiosta työtä riittää ympäri vuoden ja yksinyrittäjänä hän saa itse päättää aikatauluistaan. Sihvonen kertookin tykkäävänsä työskennellä yön tunteina, sillä silloin saa olla aivan rauhassa ja päivällä jää aikaa perheelle. Hän toivoo kuitenkin, että myös tulevaisuudessa alalle löytyy tekijöitä, sillä käsinkirjotut liput ovat osa Suomalaisia perinteitä ja olisi harmi jos työtapa katoaisi Suomesta.

Itselleni koko projektista jäi eniten mieleen työn monet eri vaiheet ja että käsityöyrittäjyys on katoava ala Suomessa. Käsinkirjonta on kovaa työtä ja vaatii paljon kärsivällisyyttä. Itse haluan rohkaista kaikkia kokeilemaan käsinkirjontaa, sillä siihen ei tarvitse paljoa välineitä, vain lankaa ja kangasta, sekä kärsivällisyyttä. Sihvonen vinkaa aloittelemaan villakankaalla ja käyttämään esimerkiksi muliini lankaa. Hän myös muistuttaa, että vain tekemällä oppii ja kokemus tuo itsevarmuutta.

Tekijät: Tiia-Maria Hallikas
ajankohta: 2021

Kuvia

Avaa valokuva täysikokoiseksi napsauttamalla kuvaa.