Käsityö on universaali ilmiö. Jokaisella kulttuurilla on omat tekniikkansa ja materiaalinsa, jotka antavat käsityölle paikallisen leiman. Maahanmuuttajien kotouttamisessa ja sopeuttamisessa käsityöharrastuksen on huomattu olevan erinomainen keino päästä sisälle uuteen kulttuuriin. Käsityö luo kohtaamistilan kulttuurien välille, esimerkiksi kansalaisopistoissa, toimien yhteisenä kielenä ja mahdollistaa kommunikoinnin kielitaidon ollessa puutteellinen.
Suhtautuminen käsitöihin vaihtelee maahanmuuttajien keskuudessa. Osa tulee kulttuurista, jossa käsityön merkitys on suuri, mutta he eivät välttämättä itse osaa tai halua tehdä käsitöitä. Joillekin käsityöt taas ovat tärkeä harrastus ja ne saatetaan kokea elintärkeiksi. Moni tekee itse myös kodin käyttöesineitä. Käsityötaitoja maahanmuuttajat ovat oppineet vaihtelevasti kulttuurista riippuen. Joissakin maissa käsitöitä opetetaan koulussa, kun taas joissakin maissa opettamisen vastuu on vanhemmilla ja isovanhemmilla.
Alkuperämaassa opituista käsityötaidoista erityisesti neulomisesta on ollut hyötyä Suomessa. Esimerkiksi villasukkien kutominen nähdään hyödyllisenä taitona Suomen kylmissä talvissa. Käyttövaatteiden valmistaminen on myös taloudellista ja välillä välttämätöntäkin. Suomesta ei välttämättä löydy omaa kulttuuria tukevia vaatteita kaupoista, jolloin ne täytyy tehdä itse.
Toisaalta Suomi asettaa haasteensa joillekin käsitöille. Suomessa ei ole saatavilla kaikkia tarpeellisia materiaaleja tai ne ovat liian kalliita. Esimerkiksi Keniassa materiaalit, kuten sisal-kuitu tai savi kerätään usein suoraan luonnosta. Kuitenkin myös suomalaista osaamista ja materiaaleja arvostetaan, esimerkiksi puuta ja sen työstämistapoja. Lisäksi käsityötaito voi tuoda mukanaan kulttuurivaihtoa, jos suomalaista käsityötapaa viedään omaan alkuperämaahan.
Toisinaan erot käsityökulttuureissa ovat näkyviä. Värimaailmat ovat hyvin erilaisia eri puolilla maailmaa. Suomessa painotetaan helposti yksin tekemistä, kun taas esimerkiksi Keniassa käsitöiden tekeminen on sosiaalinen tapahtuma ja samalla hauskanpitoa. Kamerunissa puolestaan käsityötaidot ovat tärkeitä päivittäisen elämän kannalta, kun itse tehdyt korit ja saviastiat ovat osa jokapäiväistä työntekoa ja arkea.
Käsitöiden merkitys maahanmuuttajille voi olla huomattava. Käsitöiden avulla maahanmuuttaja voi säilyttää yhteyden omaan kulttuuriinsa pitämällä yllä sen käsityöperinteitä ja jakamalla niitä. Tunne kuulumisesta johonkin vahvistuu. Käsityöt koetaan myös terapeuttiseksi. Lisäksi ne toimivat siltana uuteen kulttuuriin ja parhaimmillaan käsityö voi olla väylä ammattiin. Oman osaamisen ja ammattitaidon tiedostaminen vaikuttavat positiivisesti itsetuntoon. Maahanmuuttajien erikoisosaaminen voi rikastuttaa myös Suomen käsityökulttuuria.
Maahanmuuttajat kertoivat kokemuksistaan kyselylomakkeella (yhdeksän henkilöä) sekä haastattelussa (yksi henkilö). Maahanmuuttajilta kysyttiin heidän käsityötaidoistaan, käsitöiden merkityksestä ja niiden tekemisestä kotimaassa ja Suomessa. Vastaajat olivat Keniasta, Kamerunista, Venäjältä, Virosta ja Yhdysvalloista.
