Keuruun Asunnalla sijaitsee kankuri Risto Thumin kotitila Tummila, missä hän pitää yllä suvussa kulkenutta kankaankudonnan perinnettä. Jo pikkupoikana Thum istui kangaspuiden katveessa seuraamassa isoisänsä työskentelyä. Myöhemmin Thumin isä kutoi samoilla kangaspuilla ja nyt on Thumin vuoro.
Thumin sukujuuret ovat Tsekissä ja Puolassa, josta hänen isoisänsä saapui Suomeen vuonna 1906. Avioitumisen myötä asuinpaikaksi valikoitui Keuruu ja tilan päärakennus valmistui vuonna 1913. Isoisä oli saanut kankurinoppia nuorena ja tilalla hän elätti perheensä pääasiassa kankaita kutomalla.
Tummilan yhä käytössä olevat kangaspuut valmistettiin 1920-luvulla pelkkää puuta materiaalina käyttäen, puuliitosten lisäksi ei tarvittu ainoaakaan rautanaulaa. Kangaspuiden käyttäjät vaihtuivat vuosikymmenten kuluessa, mutta isoisän ammattitaito siirtyi sukupolvelta toiselle.
Kangaspuiden käyttö vaatii niin taitoa kuin lihasvoimaa. Loimitukilla on 1836 loimilankaa, yhteensä jopa 90 metriä, ja niiden asetteluun voi kulua jopa kolme päivää. Itse kutominen on äänekästä työtä ja kangaspuiden paukkuessa kuulosuojaimet ovat tarpeen. Jalkavoimille on käyttöä kangaspuita polkiessa.
Kankurin kangaspuilla syntyvät erikokoiset ja -kuvioiset pöytäliinat ja tabletit ja tekstiilejä voi tilata haluamillaan mitoilla. Thumin nettisivuilta löytyy kuvia tuotteista ja tilaukset onnistuvat esimerkiksi sähköpostitse.
Kankaankudonta on Thumille enemmän harrastus, kuin ammatti, vaikka hän valmistaakin tuotteita myytäviksi. 40-vuotisen työuransa hän vietti Seutulassa Finnair Oyj:n palveluksessa ja vasta eläkkeelle päästyään hän saattoi omistaa enemmän aikaa harrastuksille, kankurin työ mukaan lukien. Myöskään taloudellisen hyödyn tavoittelu ei ole syynä kankaankudonnalle, Thum tahtoo vaalia oppimaansa perinteikästä taitoa.
