Kortepohjan ylioppilaskylän O-talon alakerta kätkee sisäänsä mahdollisuuksien maailman, jossa toimii yhteisöllistä työpajatoimintaa käsittävä Hacklab. Jyväskylän Hacklab ry sai alkunsa 2011. Se on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tarkoituksena on järjestää tila, missä on mahdollista toteuttaa erilaisia teknisiä ja taiteellisia harrastuksia, sekä tavata muita ihmisiä. Tiloissa jokainen saa toteuttaa omia projektejaan itsenäisesti, vaikka yhteisöllisyys kuuluukin vahvana osana kerhon toimintaan. Aktiivisia jäseniä Jyväskylän Hacklabissa on noin 50.
Hacklab Jyväskylä ry:n puheenjohtajan Joel Lehtosen mukaan sosiaalinen kanssakäynti on moottori yhdessä tekemiseen, mutta pelkästään yhteisöllisyys ei ole ainut syy tulla mukaan Hacklabin toimintaan. Tärkeimpänä hän näkee kiinnostuksen itse tekemiseen. Monella Jyväskylän Hacklabin jäsenellä on taustaa, koulutusta ja aiempaa harrastuneisuutta tietotekniikan alalta. Lehtosen mukaan yhdistyksen toimintaa ei ole tähdätty millekään tietylle ikäryhmälle tai sukupuolelle. Kuitenkin valtaosa jäsenistä on miehiä, johtuen pitkälti siitä, että elektroniikka ja tietotekniikka ovat perinteisesti olleet miehisiä aloja.
Kaksi kertaa viikossa järjestettävien kerhoiltojen aikana jäseniä saapuu Hacklabin tiloihin koodaamaan ja tekemään asioita, joiden tekeminen kotona tai vähemmän inspiroivassa ympäristössä ei ole välttämättä mahdollista. Jyväskylän Hacklabin työtilojen varustus on laaja. Työskentely- ja säilytystilan lisäksi labista löytyy työvälineitä pääsääntöisesti elektroniikan ja puun työstämiseen. Tiloissa jäsenten käytettävissä on myös 3D-printtereitä, ompelukone ja saumuri, sekä maalaustila.
Jyväskylän Hacklabin rahastonhoitaja Henrik Korhonen mainitsee tiedonvälityksen siitä, mitä kerho todellisuudessa tekee olleen haastavaa. Hacklabissa tiivistyy tarve, jossa halutaan ymmärtää miten asiat toimivat ja halutaan itse voida muuttaa sekä korjata niitä. Aikakaudella, jolla kuluttaminen ja siihen liittyvät kysymykset ovat esillä, Hacklabin toimintaan liittyvä ajatus siitä, ettei kaikki ole kertakäyttöistä on ajankohtainen.
Lehtosen mukaan kuluttajilla täytyy olla oikeus muokata omistamiaan laitteita ja tavaroita. Tietotekniikassa tämä ei ole itsestäänselvää esimerkiksi tekijänoikeuksien vuoksi, jotka rajoittavat muokattavaa objektia. Tekijänoikeuksien lisäksi muokattavuutta rajoittavat myös tuotteiden patentit ja tekniset rajoitteet. Laitteilla harrastaminen on usein tehty mahdollisimman vaikeaksi. Lehtonen toteaakin, että olisi tärkeää, että ihmiset löytäisivät tietotekniikan ja elektroniikan mahdollisuudet myös muussa harrastamisessa ja samalla niiden tuomat hyödyt. Tämänkaltainen kehitys varmasti hälventäisi omalta osaltaan näkemystä Hacklabien tyyppisten yhteisöjen rajaavasta “äijä-kerhojen” leimasta.
