Teksti: Suomen käsityön museo / Ahvenanmaan käsityöläisyys -projekti (2004)
Vielä parikymmentä vuotta sitten hyvin harva ahvenanmaalainen käsityöläinen sai käsityöstä pääasiallisen toimeentulonsa. Alan harrastajia oli tuolloinkin paljon ja kotitarvekäsityön lisäksi moni sai lisätuloja itselleen käsitöiden avulla. Muun muassa uraauurtavien käsityöläisten ja paikallisen käsityöyhdistyksen kehitystyön myötä maakunnassa on nykyään paljon keraamikkoja, tekstiilialan ammattilaisia, kutojia, neulojia, tekstiilipainajia, huovuttajia, ompelijoita, puuseppiä, kultaseppiä ja seppiä. On myös käsityötekniikoiden ja materiaalien monitaitureita.
Suomen käsityön museon Ahvenanmaan käsityöläisyys –projektin aikana kartoitimme käsityöläisyyden laajaa kirjoa ja vierailimme monien eri alojen taitajien luona. Keskustelimme sekä käsityöläisuraa aloittelevien käsityöläisten, että jo kymmeniä vuosia ammattia harjoittaneiden käsityöläisten kanssa. Pyrimme löytämään haastateltujen joukkoon eri materiaalien ja tekniikoiden taitajia. Noin kahdenkymmenen käsityöläisen otos antaa yhden näkökulman maakunnan käsityöläisten osaamisesta. Monia tärkeitä käsityötaitoja ja -taitajia jäi tällä kertaa dokumentoinnin ulkopuolelle.
Vierailujen ulkopuolelle jäivät muun muassa merellisistä käsityöläisammattilaisista vene- ja laivaveistäjät, purjeentekijät sekä verkonkutojat. Elinkeinona perinteinen puuveneiden ja laivojen rakennus on ahvenanmaalaisten ammattilaisten hallussa. Saaristolaisveneitä veistetään myös omaan käyttöön ja yhä edelleen monelle taito tulee myötäsyntyisenä, seuraamalla isän tai isoisän taituruutta. Purjeiden ompelutaitokin on vielä muutamien taitajien käsissä. Kalastus ja metsästys ovat lähellä monen Ahvenanmaalaisen sydäntä. Perinteisen verkonkudontataidon on suurelta osin syrjäyttänyt verkkojen teollinen valmistus. Käsin verkonkudonta- ja pauloitus on nykyään lähinnä kotitarvekäsityötä.
Yhteistyöstä voimaa
Nykyään Ahvenanmaa tunnetaan kauniista luonnosta, kulttuurikohteista, hyvästä asiakaspalvelusta ja korkealaatuisista käsitöistä. Matkailijoita Ahvenanmaalle tulee parantuneiden laivayhteyksien vuoksi vuosi vuodelta enemmän Manner-Suomen ja Ruotsin ohella Baltian maista, Keski-Euroopasta sekä muualta maailmasta. Maakunta ei ole tunnettu vain joistain tietyistä käsityötuotteista, kuten Ruotsin Taalainmaa puuhevosistaan tai Smoolanti lasituotteistaan. Ahvenanmaalla halutaan pitää yllä käsityötuotteiden hyvää laatua, ei tunnettuutta yksittäisten esineitten tai tuoteryhmien kautta.
Ahvenanmaalle tullessaan matkailija ei voi välttyä näkemästä käsityöpuotien, käsityötuotteiden ja yksittäisten käsityöläisten mainoksia ja ilmoituksia. Laivayhtiöiden esitteet ja kaupunkioppaat kertovat opastetuista käsityökierroksista ja käsityöläisten myyntinäyttelyistä. Ålands slöjd och konsthantverk r.f. eli Ahvenanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistys julkaisee muutaman vuoden välein yksittäisten käsityöläisten toiminnasta ja tuotteista kertovaa esitettä. Esite palvelee niin matkailijoita kuin oman alueen asukkaita, sillä eri materiaalien taitajien yhteystiedot ja tuotteiden myyntipaikat löytyvät esitteestä vaivattomasti.
Parin viime vuosikymmenen aikana Ahvenanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistys on tehnyt määrätietoista työtä käsityön ammattilaisten aseman parantamiseksi. Viimeisen vuosikymmenen aikana on panostettu erityisesti tuotekehitykseen, markkinointiin ja ammattimaisten käsityöläisten yleiseen koulutukseen. Yhdistys on järjestänyt jo usean vuoden aikana korkeatasoisia käsityönäyttelyitä mm. Eckerön Posti- ja Tullihuoneella. Erilaisin kokoonpanoin ahvenanmaalaista käsityötaitoa on tuotu esille oman maakunnan ohella näyttelyissä muun muassa muissa pohjoismaissa. Käsityöläisten tiivis yhteistyö on ollut edellytys heidän näkyvyytensä voimakkaalle kasvulle. Monen käsityöläisen mielestä maakunnassa on kaikin puolin hyvä asua. Ahvenanmaan pääsaarella välimatkat ovat lyhyitä ja käsityöläiset tuntevat toinen toisensa. Ongelmat kulkuyhteyksissä ilmenevät maakunnan eri saarten välillä erityisesti syksyllä ja talvella, jolloin yhteysalusten kulku voi olla ongelmallista myrskytuulten ja kelirikon vuoksi. Kesällä matkailijat täyttävät saaristolaivat, joihin asukkailla on kuitenkin etuajo-oikeus.
Maakunnan pääkaupungissa Maarianhaminassa asuu kymmeniä käsityöläisiä joiden tuotteita on myynnissä käsityöliikkeissä tai omilla verstailla. Verkostojen luominen käsityöläisten kesken on ollut jo pitkään yksi Ahvenanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen toiminnallisista tavoitteista. Näkyvyys moninkertaistuu kun messuilla ja näyttelyissä esittäydytään yhteisellä osastolla ahvenanmaalaisina, sen sijaan että oltaisiin vain yksittäisiä käsityöläisiä. Käsityöläiset esittelevät ja myyvät toinen toistensa tuotteita kun tietävät toisten tekevän näin omille tuotteilleen – synergian etuja. Pieni asukasluku ja lyhyet välimatkat mahdollistavat helpon yhteydenoton alueen päättäjiin. Eri ryhmien ongelmat tunnetaan ja monesti yhdessä päättäjien kanssa ongelmia pyritään myös ratkaisemaan.
Ahvenanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistys
Ahvenanmaan kotiteollisuusyhdistyksen perusti vuonna 1928 Karl Gustavsson. Yhdistyksen toiminnan tavoite oli alkujaan edistää ja ylläpitää kiinnostusta kotiteollisuuteen ja käsityöelinkeinoon omassa maakunnassa.
Nykyään nimeltään uudistetussa Ahvenanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistyksessä on noin 120 jäsentä, joista noin 50 on aktiivisia käsityöläisiä. Yhdistyksen toiminta on nykyään kahtiajakoinen: yhdistyksen varsinainen toiminta ja Ahvenanmaan käsityökoulun toiminta, jonka toimintamuodoissa on tapahtumassa muutoksia.
Yhdistyksen toiminnan painopiste on seuraavilla osa-alueilla:
- käsityöläisyyden ja käsityötuotteiden markkinoinnissa
- käsityöläisten elinkeinonharjoittamisen edellytysten edistäminen.
Nykyään painotetaan lähinnä ahvenanmaalaisen käsityön markkinointia ja samalla pyritään parantamaan aktiivisten käsityön ammattilaisten mahdollisuuksia harjoittaa omaa ammattiaan.
Yhdistyksen yhteyshenkilönä eri sidosryhmien kuten käsityöläisten, päättäjien, messu-, näyttely- ja markkinointijärjestäjien välillä toimii käsityökonsulentti/toiminnanjohtaja. Yhdistyksen toiminnasta suuntaviivoista päättää hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi kahdeksan jäsentä.
Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana yhdistyksen toiminta on muuttanut muotoaan hyvin radikaalisti. Aiemmin yhdistys järjesti erilaisia kursseja ja ylläpiti neuvonta- ja kudonta-asemaa. Nykyisen toiminnan painopiste on maakunnassa harjoitettavan ammattimaisen käsityöläisyyden kehittäminen ja vahvistaminen. Yhdistyksen toimintaa on pystytty tehostamaan erityisesti vuoden 1996 jälkeen, jolloin palkattiin kokopäivätoiminen toiminnanjohtaja/konsulentti. Konsulentin toiminnan painopiste on suunnattu ammatikseen käsitöitä tekevien kokopäiväisten tai osa-aikaisten käsityöläisten tukemiseen ja ohjaamiseen. Konsulentin aiempi toimenkuva oli lähinnä erilaisten käsityötekniikoiden opettaminen kaikille halukkaille. Nykyinen laadukkaan käsityömaakunnan maine hyödyttää kaikkia käsityöläisiä ja sen vuoksi kukin käsityöläinen on omalta osaltaan halukas kehittämään omaa osaamistaan. Uudistuneessa työnjaossa vastuu käsityöalan harrastajien kurssi- ja ohjaustoiminnasta on kansalaisopistolla.
Monet käsityöläiset tuntevat yhdistyksen toiminnan omakseen kuten keraamikot Siv ja Simon Linney:
”Olemme olleet mukana paljon yhdistyksen toiminnassa. Kun aloitimme, se oli enemmän harrastusluontoista kotiteollisuutta, mutta nyt toiminta on muuttunut paljon ja nykyään se on ammattilaisten Ålands Slöjd och konsthantverk. Ahvenanmaan käsityöläisyyden ja käsityötuotteiden myyntiin, markkinointiin ja esille tuontiin kiinnitetään erityistä huomiota. Yhdistys on toiminut onnistuneesti ahvenanmaalaisen käsityön puolesta. Käsityöläisyyttä ja käsityötä on tuotu esille. On ollut pieniä ja isoja näyttelyitä joka puolella: Oslossa, Islannissa jne.”
Rahoitusta toimintaan on saatu Maakuntahallitukselta ja kun näin on – on toiminnan oltava näkyvää ja ulospäin suuntautuvaa. Toiminnan on oltava ammattimaista, rahoituksen kohdentuessa ammattimaisen käsityöläisyyden edistämiseen. Näkyvyyden aikaansaaminen pienillä resursseilla vaatii kovaa työtä, yhteistyötä kaikkien käsityöläisten kesken. Onko hyvien olosuhteiden ansiota, että Ahvenanmaalle on muuttanut käsityöläisiä myös muilta alueilta niin Suomesta, Ruotsista kuin muista maista.
Kotiteollisuuskoulu
Tosarbyssä sijaitsee maakunnan oma kotiteollisuuskoulu eli Ahvenanmaan käsi- ja taideteollisuuskoulu, joka tarjoaa 1-vuotisen tiiviin peruskoulutuksen kahdella linjalla, puu -ja metalli tai tekstiili. Koulutuksen painopiste on käytännön tekemisessä ja mutta myös teoriaa opiskellaan. Useat koulun opettajat toimivat itsekin käsityöläisinä ja näin heillä on tietoisuus tämän hetken työelämästä.