Museon ensimmäinen vuosikymmen osoitti, että museon uudelleen avaaminen oli oikea päätös.
Museo oli toiminnallaan ansainnut paikkansa käsi- ja taideteollisuuden tallentajana, tutkijana ja esittelijänä. Tietopalvelu ja neuvontatyö sekä yhteistyö alan koulujen ja käsityöläisten kanssa oli saatu hyvin toimimaan. Yleisö ja lehdistö olivat jatkuvasti kiinnostuneita museosta. Vuonna 1992 Suomen kansallispukukeskuksesta tuli museon uusi osasto ja samana vuonna Suomen käsityön museo nimitettiin ensimmäisten joukossa valtakunnalliseksi erikoismuseoksi.
Museon nykyinen sijainti Jyväskylän vilkkaan kävelykadun varrella Taito Aivian vieressä on kävijöiden kannalta erinomainen. Museo ja Aivia muodostavat yhdessä ainutlaatuisen käsityön kohtaamispaikan.
