Hello, Craftstories!

We see that your Instagram account (instagram.com/suomenkasityonmuseo) and other social media accounts are not getting many followers, likes, comments, or views. This could be affecting your sales, personal reputation, and ability to attract new audiences.
My name is Emma Quinn (https://instagram.com/shiny_arts_emma) from BulkSocialFanShop® (https://www.bulksocialfanshops.com), a social media marketing company celebrating our 10th anniversary with a special $49 combo offer designed to enhance your social media presence.

Instagram Combo Offer:
100% Real Profiles – 12K Followers + 8K Likes + 100K Views + 500 Comments + 1K Shares + 20 Bluetick profile engagements + Free 1 Million Instagram users database + Free 100k Email database – (Can be split into multiple links – Full details on our website)
All for just $49! (Coupon code BSFS10) Get it here: https://www.bulksocialfanshops.com/instagram-combo-offer
We also have combo offers for Facebook, Twitter, LinkedIn, Pinterest, YouTube, and more. We can provide up to 2 million followers.

Our Advantages: Free trial, Instant delivery, Accepts paypal, cards and cryptos, Lifetime guarantee, No password needed, 100% safe from bans, 100% refund guarantee, 10+ years of experience, 24/7 live support, 100% privacy, and more.

All for just $49! (Coupon code BSFS10) Get it here: https://www.bulksocialfanshops.com/instagram-combo-offer

Best wishes,
Emma Quinn (https://instagram.com/shiny_arts_emma)
BulkSocialFanShop® Account Manager
Mobile (WhatsApp): +1 (689) 267-3581
Registered USA address: BulkSocialFanShop® Advertising Solutions, 31463 Stoneybrook Road, Orlando, Florida, 32810, USA.

Artikkelit fransupitsistä ja sen solminnasta voisivat olla hyvä lisäys sivustolle!

Hei,
Tutustuin sivustoon ja tässä muutama ammatti tai käsityön ala, jotka näin äkkiseltään tuli mieleeni, joiden historiaa tai tekniikkaa voisi museoon tallentaa.
Rottinginpunonta, huonekalujen verhoilu, köydenpunonta, koristenauhojen-/nyörienpunonta, koristemaalaus, kengänteko, turkistenkäsittely, ”läkkisepät” ja muiden metalliastioiden valmistus, metallintaonta, puukkojen valmistus. Näistä (huonekalun)koristenauhojen-/nyörien punojia ei enää löydy, mutta Turussa Luostarinmäen museossa näin muutama vuosi sitten kehystetyn taulun, jossa oli tälläisen 1800-l. eläneen punojan mestarinäytteet.
Terveisin
Päivi Hieta
Verhoilijamestari, konservaattori-opiskelija

Tekniikat-sivulle jäin kaipaamaan seuraavia:
– neulakinnas (varsinkin Suomessa esim. Sakkolassa säilyneet ja arkeologisten löytöjen pohjalta rekonstruoidut pistot)
– lasityötekniikat: tiffany-lasi ja lamppulasihelmien valmistus (mahdollisesti myös rautakautisen saviuunin valmistus näitä varten)
– toimikkaan kutominen, eli lisäviriöt ja niiden aikaansaaminen eri kudontavälineillä
– letitystekniikat ja nyörien punonta
– ehkä myös metallien valaminen ja valumuottien valmistus
– värjäys kasveilla ja muilla luonnonmateriaaleilla
– tuohityöt

Taitajiksi ehdotan:
– köydenpunoja Mikko Snellman:ia (https://snellman.ax);
– Tuohimuori Marjatta Flander-Airolaa (https://tuohimuori.kuvat.fi/kuvat/);
– Värjäri ja väritietäjä Anna-Karoliina Tetriä (https://tetridesign.com)
– sekä perinnesoitinrakentaja Yrjänä Ermalaa (Facebook:ssa).

Hei!
Kun yritän avata luettavan version karvalankamatosta, niin avautuu Täkänä-opus 🙂
Korjaatteko linkin.

Hello,

Would you like to acquire the domain name:

CraftStories.com

I can share with you the pricing and other details.

Please let me know.

Regards,
Mia Dolby.

Hei

Kiitos mielenkiintoisesta sivustosta!

Huomasin, että sieltä puuttuu ainakin kaksi taitavaa henkilöä:

1) Hannele Rusila;

Tuupovaaran Paimenpoika 2002

Pohjois-Karjalan vuoden käsityöläinen 2006

Kareliaani-palkinto 2007

Pohjois-Karjalan Taito-käsityöyrittäjä 2010

SKR:n apuraha karjalaisten kansanasujen kaavojen, valmistusohjeiden ja malliasujen tekemiseen 2013

Suomen käsityöyrittäjät SKYT ry:n kunniamaininta ansioituneelle hallituksen jäsenelle 2019
https://www.hannelerusila.fi/1

2) Rauno Nieminen

Rauno Nieminen (s. 1955) on musiikin tohtori (2008), soitinrakentajamestari (2006), muotoilija Amk (2001), Käsi- ja taideteollisuusopettaja (1991),[3] tietokirjailija, taiteilija, tutkija ja muusikko.

Soitinrakentajan ja muusikon työ alkoi vuonna 1978 Vilppulan Kolhossa. Kitaranrakennusta hän on opettanut Ikaalisten Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa vuosina 1984–2018[3]. Hän on edelleen tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa ja Teatterikorkeakoulussa.[2]

Väitöskirjan aiheena oli Soitinten tutkiminen rakentamalla – Esimerkkinä jouhikko.[1]

Hän soittaa kanteleita, jouhikannelta, puhallinsoittimia, lyömäsoittimia, kitaraa, mandoliinia ja lyyraa. Hän on konsertoinut yli kahdessakymmenessä maassa[2], Euroopassa, Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa. Soittaa mm. seuraavissa orkestereissa: Ontrei,[4] Ural Pop,[5] Verde,[6] Jouhiorkesteri, Teppanan Veljet,[7] Stroka & Nieminen, Primo,[8] Pohjola-trio,[9] World Mänkeri Orchestra[10].

Soitinrakentajana hän on toiminut päätoimisesti vuodesta 1979 seuraavissa paikoissa: Soitinverstas Jyrki Pölkki (1979–1980),[11] Kaustisen soitinverstas (1981–1983), Landola Guitars (1992–1999) ja Tmi Rauno Nieminen (1980).[11][3] Hän rakentaa kitaroita, mandoliineja, bassokitaroita ja kanteleita, pynkyreitä, puhallinsoittimia ja jouhikanteleita. Hän on The European Guitar Buildersin kunniajäsen (2016)[10] ja Suomen Soitinrakentajien Killan kunniapuheenjohtaja (2015)[12].

Hän on tehnyt lukuisia kirjoja, äänilevyjä ja lehtiartikkeleita.

Etusivu

Toivoisin, että hekin löytyisivät taitajat-sivulta.

Hei! Olen muotoilija ja selvittelen vanhan kudotun Lumihiutalemallin alkuperää ja historiaa. Olen muutamia kertoja käynyt Jyväskylän käsityömuseossa ja selvitellyt mallin alkuperää myös ruotsista. Voisinko alkaa luomaan Craftstoriesin sivulle tarinaa mallin selvitystyöstä? Katselin, että Craftstoriesiin voi luoda yhden jutun, mutta voiko luodaa jatkuvaa tarinaa niin kauan kunnes malli löytyy? Teemana olisi Kudottu Lumihiutalemalli. Minulla on oma yritys Muotoilutoimisto Aihiomo Hailuodossa. Olen juuriltani kankaankutoja.

Hei!

Olipa mukava löytää ”Craftstories”, hienoa että tekniikkoja ja tekijöitä pyritään kartoittamaan!
Itse olen sivutoiminen kaislanpunoja, pidän lyhytkursseja ja olen ollut parissa projektissa tekemässä kaislaa tutuksi.
fb.com/kaislatäti. (kaislatyöpajat ja näyttelyt)
fb.com/oskkotasaari (kaislavenekurssit)

Järvikaislahan sekoitetaan yleensä järviruokoon, jonka takia tuohon pikkuviilausta pyytäisin:
Teillä puhutaan ihan alkusanoissa ”kaislan korsi”, joka pisti silmään.
Kaislan varsi on täyteinen, ei ontto. (näkyy mainiosti keruu-ja kuivatus osiossa)
Jos ihan tarkkoja ollaan ”korsi” on onttojen heinäkasvien varsi (kuten järviruoko) eli kaislan varresta ei voi käyttää nimitystä ”korsi”.
Tämä on niin yleinen väärinkäsitys, silti on pakko aiheeseen puuttua.
Onttoa ruokoa käytetään mm. ruokokattoihin, täyteistä kaislaa punontaan.

Toinen pieni juttu mikä hiukan häiritsee: Kruunuby on varmasti ollut hyvä ja tärkeä punojien keskittymä, mutta sama järvikaisla kasvaa myös sisämaassa joissa ja järvissä. Tähän olen itse törmännyt, kuinka materiaali on ikäänkuin haluttu paikallistaa vain tiettyyn osaan maata.
Se on harmillista sillä tätä ekologinen lähimateriaalia soisi käytettävän enemmänkin.

Tekijävinkki vielä:
Anelma Savolainen tekee kaislanpunontaa ammattimaisesti, hänet vinkkaisin Taitajat -osioon.

Teosvinkki: (hyvä perusteos aiheeseen)
Anelma Savolainen & Sari Saarikoski: Kaislanpunonta (Ateena kustannus)

ps.
sähköpostiosoiteeni on oikein, ei kirjoitusvirhe. se on yahoon eikä googlen omistama
tätä saan usein myös korjataa
😉

https://www.taito.fi/kasityoohjeet-ja-jutut/artikkelit/vuoden_varjari2022_ulla_lapiolahti/

Käsityön taitaja, ystäväni Anna-Liisa Ohmero, 86 vee, on nyt hoitokotivaiheessa, ajatus pelaa, sormet ahertavat sukkia, liikkuminen rollaattorin avustuksella. Anna on antanut luvan, että saan kertoa hänen käsitöistään eteenpäin. Annan käsitöitä on valokuvannut toimittaja Mari Waali. ”Tikullinen” valokuvia on Annan tyttärellä Jaana Ilmastilla, puh. 040 5522976.
Muutama Annan käsityö on esillä Kymönkosken nuorisoseuratalossa 3.7.-7.8. taiteen ja käsityön myyntinäyttelyssä ”Akkain kesä”. Siellä on mm. seinävaate ”Myötäjäinen” hardanger-töitä, ryijy…

Historiallisista helmikirjontatekniikoista tietää Riikka Santonen Raumalta. Hän myös kouluttaa.
Tallukkaiden valmistus olisi myös hyvä nostaa luetteloon, kuten myös muut perinteiset jalkineet. Koulutusta/kursseja järjestetään aktiivisesti ympäri Suomea.
Edelleen hiuskorujen valmistuksessa on myös suomalaiset perinteet. Nykyisin hiuskorutekniikoita käytetään jouhikorujen tekemiseen.

Luu- ja sarvitöitä opetetaan mm. Kemiönsaaren Brusabyssä, opettajana Hanna Nore (Västra Nylands Folkhögskola).
Luutöuden taitaja, jolla on myös oppikirja tekeillä on Helena? (en muista sukunimeä, vaikka olen ollut hänen kurssillaan). Mönellä on mestaritutkinto Mynämäen muinaistekniikkakoulutuksesta. Hanna tietää tarkemmin.

Tekniikkojen joukkoon tulisi ottaa myös perinteiset parkitusmenetelmät. Koulutusta eri puolilla Suomea lyhyinä jaksoina, Brusabyssä laajemmin samoin kuin saamelaisten koulutuskeskuksessa. Alan traditioita ylläpitää Suomen petinnenajkurit yhdistys.

Hei!
Äitini opetti minua tekemään vanhanajan perushimmelin, aloitus tapahtuu himmelin leveämmästä kohdasta, nuppineuloilla kulmista kiinni lehteen.
Olen valmis näyttämään jos kiinnostaa.

Hei! Kirjansitojien ammattikunnasta ei vielä löytynyt mitään tietoa sivuiltanne.

Plisin halunnut lisää tästä aiheesta: https://craftstories.fi/project/kokeiluartikkeli/

Ennen kaikkea, haluaisin tietää mistä voisin erilaisia malliohjeita.

Kittilässä/Taivaantulet paikassa on esillä n. 60 ryijyä vuosien varrelta. Erittäin näyttävä kokonaisuus.

Hei! Kiitos upeasta sivustosta, joka toivottavasti laajenee vielä. Muutaman vinkin haluaisin jakaa, ne kuitenkin ovat ennemminkin ideoita ja ajatuksia. Toivoisin sivuille omaa kohtaa tämän hetkisestä käsityöalan tavoitteellisesta, ammattimaisesta koulutuksesta. Eli siis ihan taiteen perusopetuksesta yliopistoon saakka. Lisäksi ehdottaisin, että otatte paremmin käyttöön yksilöiden yhteisen voiman. Näin korona-aikana erilaisia työpajoja voi toki järjestää vain etänä, mutta sen lisäksi voisi ylläpitää jonkinlaista listaa, mitä tietoja sivustolle oikeasti haetaan. Siis jonkinlaista kansalaistieteen ja joukkoistamisen yhdistelmää, jossa voisi jakaa tehtäviä selvemmin. Tiedän tämän olevan hieman haastava toteuttaa, mutta käsityöyhteisössä on paljon osaamista varmasti myös tällaiseen.

Kokeilu

Lisäys edelliseen kommenttiini. Tekstissä sanotaan, että taitajat ovat aakkosjärjestyksessä etunimen mukaan, mutta ei ainakaan minulla ole niin? Ehdottaisin aakkostamaan sukunimen mukaan.

Hei!
Voisiko taitajat olla aakkosjärjestyksessä, jos etsii jotain tiettyä tekijää?

Ihan ensimmäisenä vaikutelmana Craftstories-sivusto on ilmava ja mukava katsoa. Sivustojen jaottelu on selkeä aloitussivulta ja siitä on helppo lähteä eteenpäin. Olen joutunut viime viikkoina selaamaan nopeasti kymmeniä sivustoja, tarkoituksena nopeasti saada selville esimerkiksi järjestön, yhdistyksen tai sivuston tarkoitus. Tämän kokemuksen perusteella toivoisin avaussivulle vielä napakampaa ilmaisua siitä, mitä sivustolla on – jotta yhdestä, kahdesta kappaleesta saisi kokonaiskäsityksen sivuston sisällöstä. Ymmärrän hyvin tarinallisen kuvauksen, se sopii sivuston otsikkoon, mutta tiedonhaun kannalta toivoisin tarinalle vähän jatkoa tuohon aloitukseen.

Sivustolla jäin miettimään sanavalintaa Taidon historia – ja tuota taito-sanaa joissain muissakin yhteyksissä. Suomen kielessä taito ja käsityö ovat kaksi erimerkityksistä asiaa, englanniksi taito voidaan kääntää craft-sanalla joissain asiayhteyksissä. Minun mielessäni käsityön historia on eri asia kuin taidon historia, ja kuitenkin miellän sivuston sisällön enemmän käsityön kuin taidon sisällöiksi. Jossain kohdissa teksteissä näkyy käsityötaito, joka sitten rajaa käsityön käsitettä tietynlaisiin sisältöihin.

Olen vierastanut esimerkiksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa Käsityötaito -käsitettä, siinä se on suora käännös Unescossa tehdystä luettelointia koskevasta päätöksestä: craftskills on se, mikä on ihmiskunnan aineetonta kulttuuriperintöä. Ajattelen, että esimerkiksi tässä yhteydessä taito-sana jättää helposti luettelojen ulkopuolelle arkipäiväistä, ”tavallista” tekemistä, joka on sitten kuitenkin käsityön elävänä säilymisen elinehto. Taito -näkökulma käsityöhön on tärkeä, mutta käsityö koko laajuudessaan ei palaudu taitoon, minun käsittääkseni. Siksi tälläkin sivustolla jäin miettimään miten tuo käsitevalinta suuntaa sisältöjä?

Käsityötekniikoiden luokittelu ryhmiin on haastavaa. Tekniikoilla on historiallisia juuria, joihin vaikuttavat ammattien historia ja nykyisyys sekä kaikkien koulutusasteiden käsityön opetuksen luokitukset. Tällä hetkellä koulutuksessa ei juurikaan luokitella ja kuvata tekniikoita, vaan käsityötäkin kuvataan osaamisperusteisesti. Tekniikat, tekemisen tavat, ovat kyllä kuitenkin ne, jotka me käsityön harrastajat ja tekijät tunnistamme. Luokittelun kannalta on haasteellista löytää käsitteet, jotka ovat riittävän yleisiä ja toisaalta riittävän tarkkoja, niin että sivustolta löytää sen, mitä on hakemassa. Taas omien viimeaikaisten hakukokemusten perusteella jalometallien työstäminen tuntui aika yleistason käsitteeltä jos haen esimerkiksi tietoa kultasepänalasta, ja taas räsymaton kudonta aika tarkalta, jos kaipaan tietoa maton kudonnasta tai kutomisesta ylipäänsä. – Tämä on nyt enemmän ajatuksia sivuston äärellä kuin varsinainen kommentti tai ehdotus; luokittelun luominen niin, että se sopisi kaikkiin tarkoituksiin on mahdotonta.

Vielä mietin sitä, että onko ajatus, että Taitajat-sivusto ja Käsityötekniikat-sivusto toimivat yhteen niin, että tekniikka sivulta löytyvät sellaiset tekemisen tavat, joita Taitaja-sivun käsityöläiset edustavat? Joku tämäntapainen tuntuisi käyttäjän kannalta loogiselta, mutta taas sivuston rakenteen kannalta haasteelliselta toteuttaa. Käsityön alalla tulee pulmia ammattialan ja tekniikoiden yhdistelmistä, tänä päivänä esimerkiksi tekstiilitaiteilijan materiaalit ja tekniikat voivat alla kaikkea muuta kuin tekstiilimateriaaleja ja tekstiilitekniikoita. Kiinnostaisi tietää miten näiden sivujen keskinäiset suhteet on ajateltu, kun aineistoa kertyy lisää.

Minusta on Käsityön tekijöiden esittely ja kerääminen yhdelle sivulle on hieno ajatus. Rajaus, joka on tehty, on erittäin ymmärrettävä, mutta kutkuttaisi ajatus siitä, että olisi vielä laajempi ”tietopankki” käsityöläisistä. Ehkä sellainen on tulevaisuuden visiona? Itse pidän helpompana järjestyksenä sukunimen mukaista järjestystä, ja sitten kun aineistoa kertyy lisää, voisi tällekin sivulle toivoa jotakin ryhmittelyä tai luokittelua, ehkä. Sivu on jo nyt vähän raskas selailtava, kun haluaa tehdä yleissilmäyksen keitä tai mitä sivulla on.

Hieno ajatus on myös se, että on olemassa paikka, johon voidaan kerätä ajankohtaisia tapahtumia ja tutkimusjulkaisuja. Tällaisesta on vuosien varrella puhuttu erinäisissä yhteyksissä. Toivottavasti me käsityöalan toimijat otamme sivuston omaksemme niin, että se alkaa toimia idean mukaisesti ja palvelee meitä kaikkia tiedon välittämisen ja saamisen paikkana.

Kiitos teille tästä kehitystyöstä. Hienoa saada nähdä sivusto sitten valmiina ja käytettävänä.

dfksödfköskdfösdfösdf voiko tämän lähettää anonyyminä

zzzzzz